Jätökset kertovat petojen sisäsiittoisuudesta
DNA-tutkimusta voidaan hyödyntää suurpetojen kannanseurannassa ja siirtymisetäisyyksien arvioimisessa. Karhun, suden ja ahman kanta-arvio voisi Luonnonvarakeskuksen mukaan pohjautua ulostenäytteisiin. Ilveksellä on tapana peittää jätöksensä.Skandinaviassa geneettiset menetelmät valtaavat alaa yksilömäärien seurannassa.
”Tulevaisuudessa genetiikasta saattaa olla apua myös ilveskannan seurannan työkaluksi”, sanoi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Ilpo Kojola Riistapäivillä Oulussa.
Skandinaviassa susikantaa seurataan sekä etsimällä reviirikohtaisesti lumijälkiä että keräämällä ulostenäytteitä. DNA-tunnistusta varten sata henkilöä etsii ja kerää alkutalven lumilla susien ulosteita.
Kojolan mukaan sisäsiittoisuus on vaivannut Skandinavian susia.
”Suden geneettinen monimuotoisuus on kuitenkin parempi meillä kuin esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.”
Vuosien 2001–2013 aikana Venäjältä siirtyi Skandinaviaan 19 sutta. Tilanne on siis Kojolan mukaan parantunut. Etenkin Ruotsissa sisäsiittoisuus on kääntynyt laskuun.
Karhun geneettinen monimuotoisuus lisääntyy Etelä-Suomessa mutta ei pohjoisessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat



