Punalehtinen koivu Nuvvus-Ailigas-tunturin rinteellä Utsjoella. Kuva: Marja Seppälä
Ruska saattelee kasveja talveen – punainen väri kertoo stressistä
Ruska on värikkäin niinä syksyinä, kun sää on päivisin aurinkoinen ja lämmin, mutta öisin on viileää.
Ruska hehkui upeana 16. syyskuuta Paistunturilla Utsjoella. Taustalla Tenojoki ja Norjan tuntureita. Kuva: Marja SeppäläSyyskuussa Suomen luonnossa alkaa valmistautuminen talveen ja kylmyyteen. Varma syksyn merkki on ruska; lehtipuiden lehdet vaihtavat väriään vihreästä keltaiseen, oranssiin, punaiseen tai jopa violettiin ennen kuin putoavat maahan.
Suomen ruskaa tullaan ihastelemaan kaukaa ulkomailta asti, ja Lapin ruskaretkeilystä on tullut muoti-ilmiö. Mutta mistä ruska johtuu? Mikseivät puut pudota lehtiään vihreinä?
”Puille syksyn merkki on lyhenevä päivä. Niiden tärkeä tehtävä on yhteyttäminen, jota tapahtuu valon tarpeen ja sopivan lämpötilan vuoksi vain valoisina vuodenaikoina”, kasvifysiologian dosentti ja professori Kurt Fagerstedt Helsingin yliopistosta kertoo.
Syksyllä päivän lyhentyessä puut lopettavat kasvun ja alkavat hajottaa lehdissä olevaa yhteyttämiseen tarvittavaa klorofylliä eli lehtivihreää ja varastoida siinä olevia tärkeitä ainesosia talvea varten. Samalla puut kasvattavat talvehtimissilmuja.
”Lehtivihreässä on puun kasvun ja elämän kannalta tärkeitä ainesosia, kuten typpeä, josta suomalaisilla puilla on usein puutetta. Sen takia puut ottavat putoavien lehtien tärkeät ainesosat talteen ennen talven tuloa.”
Ruskan värit ja värien syvyys vaihtelevat eri kasveilla geneettisten ominaisuuksien mukaan.
Suomen oloihin hyvin sopeutunut koivu aloittaa talveen valmistautumisen jo heinäkuun lopussa päivien lyhentyessä. Syksyn edetessä koivun lehdet muuttuvat yleensä keltaisiksi, mikä johtuu sen lehdissä olevista karotenoideista.
Karotenoideja on lehdissä kesälläkin, mutta klorofyllin voimakas vihreä väri peittää sen. Lehtivihreän hajotessa karotenoidit värjäävät lehdet keltaisiksi. Koivulta jostain syystä puuttuu kyky tuottaa punaista väriä, Fagerstedt toteaa.
Punaisia väriaineita ei ole lehdissä kesällä, vaan ne syntetoidaan syksyllä. Värin kehittymiseen on kaksi teoriaa.
Yleisen teorian mukaan punainen väri syntyy puun stressin vuoksi; varastoaineiden poistuttua lehdistä kasvi stressaantuu ja syntyy antosyaania eli punaista väriä. Monet antosyaanit ovat myös antioksidantteja.
Toisen teorian mukaan kasvit osoittavat punaisella värillään tuholaisille, että tänne ei kannata tulla. Pohjois-Amerikassa tutkimuksissa on todettu, että niissä puissa, joissa ruska on punainen tai muuten värikäs, on vähemmän tuhohyönteisiä kuin muun värisissä puissa.
Reijo Askolin ja Huima-koira ihastelivat Rukatunturin ruskaa Kuusamossa 14. syyskuuta. Ruska oli silloin vasta aluillaan. Kuva: Marja SeppäläVaahteran lehdet muuttuvat usein syksyllä kirkkaanpunaisiksi tai oransseiksi. Fagerstedtin mukaan sellaisina vuosina, joina ei ole viileitä öitä ja kirkkaita aurinkoisia päiviä, puut eivät stressaannu ja vaahterankin lehdet jäävät keltaisiksi.
Suomessa kasvavista luonnonvaraisista puista leppä on poikkeus, koska se pudottaa yleensä lehdet vihreinä.
”Lepän juurissa on juurinystyröitä, joiden bakteerien avulla se pystyy sitomaan ilman typpeä ja käyttämään sitä hyväkseen. Tämän vuoksi lepällä ei ole muiden puiden tapaan puutetta typestä, eikä sen tarvitse varastoida typpeä talven varalle”, Fagerstedt kertoo.
Mustikanvarvut hehkuivat kirkkaanpunaisena Rukan maisemissa. Punainen väri kertoo stressistä ja voi myös karkottaa tuholaisia.Etelä- ja Keski-Suomessa ruskaa nähdään vain puissa ja pensaissa. Lapissa ruskaa on myös varpukasveissa: ilmiötä kutsutaan maaruskaksi.
Maaruska vaihtelee muun ruskan tavoin. Sitä ei välttämättä ehdi tulla ollenkaan, mikäli yöpakkaset tulevat aikaisin ja varpukasvit pudottavat lehtensä.
”Paras ruska-aika vaihtelee vuosittain, minkä vuoksi sitä on vaikeaa ennustaa. Ruska voi myös jäädä kokonaan väliin, jos syksy on kylmä ja sateinen. Värikkäin ruska on niinä vuosina, kun sää on syksyllä päivisin aurinkoinen ja lämmin ja öisin on viileää.”
”Värikkäin ruska on niinä vuosina, kun sää on syksyllä päivisin aurinkoinen ja lämmin ja öisin on viileää.”
”Ilmastonmuutos on myöhäistänyt ruskan ajankohtaa. Kasvit kykenevät yhteyttämään syksyllä pidempään, jos lämpöä ja valoa riittää. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan vaikuta päivän pituuteen, joka lyhenee syksyllä aina samalla tavalla, joten kasvit alkavat valmistautua talveen joka syksy samaan aikaan”, Fagerstedt toteaa.
Kylminä pakkasöinä lehtien lehtiruodin tyveen kehittyy nopeasti irtoamissolukko, minkä myötä lehdet irtoavat puusta. Solukko voi kehittyä jopa yhden pakkasyön aikana.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
