Puutuhka puskee rämemänniköt kolminkertaiseen kasvuun

Rämemännikköä Varsinais-Suomessa. Kuva: Markku Vuorikari

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan fosforia ja kaliumia sisältävät lannoitteet poistavat rämeillä kasvavien mäntyjen ravinnepuutokset. Sen seurauksena puuston kasvu lisääntyy 2–3-kertaiseksi lannoittamattomaan verrattuna.

Erityisen tehokas ja taloudellisesti kannattava lannoite on puutuhka.

"Puutuhka sisältää typpeä lukuun ottamatta kaikki puiden tarvitsemat ravinteet ja hivenaineet likimain oikeissa suhteissa puun tarpeita ajatellen. Koska rämemetsissä ei ole yleensä puutetta typestä, sitä ei tarvita suometsissä käytettävissä lannoitteissa", Luken tutkija Mikko Moilanen kertoo.

Moilasen mukaan tuhkalannoituksen kannattavuuden osalta pitää paikkansa vanha hokema markka metsänlannoitukseen, kolme takaisin eli puutuhkaan sijoitettu euro tulee kolminkertaisena takaisin.

Silva Fennicassa julkaistun tutkimuksen mukaan rämemänniköiden lannoituksella on useita hyötyjä. Harvennusvaiheessa puuta saadaan 1,5–2,2 -kertaa enemmän kuin lannoittamattomalta alueelta. Myös tukkipuuta saadaan enemmän kuin lannoittamattomalta alueelta.

Harvennushakkuun jälkeen kasvamaan jätetty puusto on määrältään suurentunut ja merkittävästi järeytynyt lannoittamattomaan verrattuna.

Lannoitus myös aikaistaa päätehakkuuta. Kun puuston kasvu lisääntyy 2–3 -kertaiseksi, päätehakkuussa saadaan huomattavasti suuremmat puunmyyntitulot kuin lannoittamattomalta alueelta.

Kaliumista ja fosforista on puutetta arviolta neljäsosassa metsäojitettuja alueita eli 1–2 miljoonalla hehtaarilla. Puiden kasvua rajoittavia ravinnepuutoksia esiintyy etenkin alun perin vähäpuustoisista soista kehittyneillä puolukka- tai mustikkaturvekankailla.

Lannoituksen vaikutusta puuston ravinnetilaan ja runkopuun tuotokseen tutkittiin Oulun lähistöllä sijaitsevalla fosforin ja kaliumin puutoksesta kärsivällä puolukkaturvekankaalla. Paksuturpeinen sararäme oli ojitettu 1930-luvulla, ja puusto oli lannoitushetkellä kasvatusvaiheen männikköä.

Lannoitusvaihtoehtoina verrattiin edelleen käytännön lannoitussuosituksiin sisältyviä ravinneyhdistelmiä: fosfori-kalium -lannos, apatiitin ja biotiitin yhdistelmä, puutuhka ja typpilannoite. Lannoituksen vaikutusta seurattiin 26 vuoden ajan.