Metsäkanalintulajien kannat jatkavat kasvuaan - poikaset selvinneet alkukesän kovista helteistä hyvin

Metsolla kannat vaihtelevat alueittain, mutta keskimäärin kannat jatkuvat kasvuaan muiden metsäkanalintujen tapaan. Kuva: Eero Ketola

Kaikkien metsäkanalintulajien kannat voimistuvat eri puolilla Suomea. Kantojen kasvaminen on jatkunut jo neljättä vuotta peräkkäin, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimasta riistakolmiolaskennasta.

Metsäkanalintulajien poikaset näyttävät selvinneen hyvin, vaikka alkukesää uhkasi kovat helteet.

Tämän kesän poikasosuus ja poikueiden koot ovat monella alueella pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa tai huomattavasti sen yläpuolella. Erityisesti Oulun ja Kainuun seudulla on laskettu runsaasti poikasia, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Lukesta.

Metsolla ja teerellä kannantiheyden muutos viime vuoteen verrattuna vaihtelee alueittain. Keskimäärin suunta on kuitenkin kasvava.

Pyyn kanta on noussut jopa 32 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja on monissa paikoissa lähellä pitkäaikaista keskiarvoaan.

Pyy on riekon lisäksi luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi vuoden 2019 kansallisessa uhanalaisuusarviossa. Kannat ovat kuitenkin elpymässä pahimmasta notkahduksesta, joka oli 2016–2017.

Riekkokannat nousevat hieman Lapissa, Kainuussa ja Oulussa, jotka ovat lajin runsaimpia metsäalueita. Etelässä kannat sen sijaan vähenivät jonkin verran tai pysyivät vakaina edellisvuoteen verrattuna.

Riekko on kärsinyt laajoista soiden ojituksista ja ilmastonmuutoksesta johtuvasta lumipeitteisen kauden supistumisesta.

Vuosittaisessa riistakolmiolaskennassa vapaaehtoiset metsästäjät mittaavat metsäpeitteisen Suomen kanalintutiheyksiä.

Vapaaehtoiset laskivat tänä kesänä 848 riistakolmiota, mikä on 27 kolmiota vähemmän kuin viime vuonna.

Kantojen laskeminen palvelee riistakantojen hoitoa ja tieteellistä tutkimusta.