Iijoen alkulähteeltä patoluukun betoniin – tietokirja kuljettaa läpi muuttuneen maiseman

Kirjailija ja toimittaja Jenni Räinä on kotoisin Kuivaniemen Hyryn kylältä.  Kuva: Teija Soini, Like

MT Metsä|Kirjallisuus

2.6.202523:00

Arvio

Suvi Jylhänlehto

Mihin katosivat luonnontilaiset purot? Onko jäljellä enää suoristettuja ja kivistä tyhjennettyjä ojia?

Oululaisen Jenni Räinän tuore tietokirja Veden ajat sukeltaa muuttuneiden vesistöjen maailmaan. Tutkimusretki suuntautuu Kuusamon Iivaaran lähteeltä purojen, koskien ja padottujen jokien kautta kohti Perämerta.

Matkalla hän pohtii pohjoispohjalaista maisemaa, joka on suo-ojien, turvekenttien ja vesivoimalaitosten muokkaamaa.

Puun ja energian tarve on muuttanut vesiä verrattain lyhyessä ajassa. Räinä puhuu liukuvista perustasoista. Kun uusi kalastajasukupolvi aloittaa, heikentyneistä kalakannoista tulee uusi normaali.

Samoin nykynuorten on vaikea kaivata vapaana virtaavaa Oulujokea, kun padot ovat olleet paikoillaan koko heidän elämänsä. Oikeasti vanhoja metsiä on harva koskaan nähnytkään, joten nuori kasvatusmetsä edustaa metsän perustasoa.

Räinän teksti soljuu kauniisti kuin tunturipuro. Tutkijoiden haastattelut eivät ole kuivia kalvosulkeisia, vaan kirjailija on vienyt haastateltavansa pienvesien äärelle.

Tieteellistä faktaa täydentää kirjailijan omakohtainen pohdinta. Taustalla kulkee Räinän vastikään edesmennyt isä sekä hänen omat lapsensa. Se on perusteltua, sillä luonnossa tapahtuneet muutokset peilaavat yhden ihmiselämän ajanjaksoa.

Räinä osaa sanoittaa hyvin tuulivoimarakentamisen aiheuttamia, epäileviä tunteita. Onko vihreä siirtymä sittenkään kovin vihreää?

Hän myös ihmettelee, miksi metsälain kymppipykälä turvaa lähteet vain pienialaisilla kohteilla. Räinän mukaan rajaus pienialaisuudesta suojelee pikemminkin maanomistajan lompakkoa kuin itse lähdettä, joka voi kuulua laajempaan lähteikköjen kokonaisuuteen.

Joihinkin väittämiin kaipasin lisää perusteluja. Esimerkiksi Räinä kirjoittaa, että lihan ja maidon tuotanto vaatii erityisen paljon vettä. Mistä se johtuu ja koskeeko se myös Suomea?

Räinä on palkittu tietokirjallisuuden Finlandialla osana työryhmää kirjasta Metsä meidän jälkeemme ja Botnia-palkinnolla syrjäseuduista kertovasta kirjasta Reunalla.

Veden ajat ilmestyi huhtikuussa painettuna, e-kirjana sekä Anna Kuusamon lukemana äänikirjana. Tummanpuhuvat kuvat ovat Teija Soinin kamerasta.

Jenni Räinä: Veden ajat – matka läpi muuttuneen maiseman. 217 sivua. Like. Kuva: Kansi: Päivi Puustinen