Väitös: Risujen keräys soilta suojelee ilmastoa
Suometsien hakkuiden yhteydessä on ilmaston kannalta suositeltavaa kerätä hakkuutähteet talteen, väittää Päivi Mäkiranta tuoreessa väitöskirjassaan.
Kuva: Kari SalonenHakkuualalle jätetyt risukasat estävät pintaturpeen kuivumisen auringossa. Kostea turve hajoaa ja vapauttaa ilmaan hiilidioksidia nopeammin kuin kuiva.
Maatalous-metsätieteiden maisteri Päivi Mäkiranta tutki väitöskirjassaan, miten hakkuutähteiden keruu, ojitusalueiden hakkuut ja suopeltojen uudelleen metsittäminen vaikuttavat turpeen hajoamiseen ja siten suon toimintaan hiilinieluna.
Mäkirannan tutkimusten mukaan hakkuiden jälkeen metsäojitetuilla soilta vapautuu huomattava määrä hiilidioksidia ilmakehään.
”Elpyvän pintakasvillisuuden kyky sitoa hiilidioksidia on rajallinen ja vasta uuden puusukupolven kasvu voi muuttaa alueen uudelleen hiilinieluksi”, hän painottaa.
Väittelijä arvioi, että ilmaston lämpeneminen kasvattaa ojitettujen turvemaiden maan hiilidioksidipäästöjä. Jos lämpenemisen yhteydessä kuitenkin esiintyy pitkiä pintaturvetta kuivattavia jaksoja, päästöjen lisäys voi jäädä vähäisemmäksi.
”Lisäpäästöt voidaan välttää keräämällä hakkuutähteet turpeesta. Samalla saadaan fossiilisia polttoaineita korvaavaa energiaa”, Mäkiranta toteaa.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
