Metsänomistajien tietoa uhanalaisista lajeista lisätään: "Erinomainen esimerkki luontokadon pysäyttämisessä tarvittavasta yhteistyöstä"

Raidankeuhkojäkälä on kookas lehtijäkälä, joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Kuva: Lauri Saaristo

Metsänomistajille tarjotaan lisää tietoa uhanalaisten lajien esiintymistä talousmetsissä. Tietoa tarvitaan, jotta lajien säilyminen voidaan turvata metsän- ja luonnonhoidon toteutuksessa.

Metsänomistajat ja metsätalouden toimijat voivat hyödyntää ympäristöhallinnon kokoamaa tietoa uhanalaisten lajien esiintymistä talousmetsissä. Siihen liittyen metsäorganisaatioiden tietojärjestelmät tai Metsään.fi-palvelu havaitsevat, jos hakkuusuunnitelma kohdistuu metsään, josta tunnetaan uhanalaisen lajin esiintymä.

Tällöin metsänomistajalle kerrotaan, kuinka lajiesiintymä voidaan ottaa hakkuissa huomioon.

Metsätalouden uhanalaistoiminnan mallia on paranneltu maa- ja metsätalousministeriön tilaamalla Lajiturva-hankkeella. Uudistettu toimintamalli kattaa 2 600 uhanalaista, silmälläpidettävää tai lakisääteisesti suojeltua lajia, joiden esiintymiin metsätaloustoimilla voidaan vaikuttaa.

Sitä mukaa, kun näistä lajeista karttuu luotettavaa, ajantasaista ja tarkkaa esiintymätietoa, sitä otetaan käyttöön metsänomistajien ja metsäammattilaisten järjestelmissä.

Toimintamalli on valtakunnallinen ja sen piirissä on metsäsertifioinnin kautta yli 90 prosenttia talousmetsistä. Lajiesiintymien huomioon ottaminen on metsänomistajalle enimmäkseen vapaaehtoista. Pieneen osaan lajiesiintymistä liittyy luonnonsuojelulakiin perustuvia rajoituksia.

"Lajiesiintymätietoa kannattaa ja täytyy hyödyntää metsätaloudessa, jotta monimuotoisuutta saadaan turvattua kustannustehokkaasti", toteaa johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.

Lajiesiintymien turvaamiseen voidaan hyödyntää talousmetsien luonnonhoidon keinoja, kuten säästöpuuryhmien kohdentamista ja suojavyöhykkeitä.

"Laajempien esiintymien turvaamista voidaan tukea Metso-ohjelman mukaisella rahoituksella", kertoo johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen metsäkeskuksesta.

Uhanalaisten lajien esiintymätieto on kertynyt pitkän ajan kuluessa lajiasiantuntijoiden tekemistä havainnoista. Tiedon hyödyntäminen metsätaloudessa onnistuu monen organisaation yhteistyön tuloksena. Tiedon jakelusta vastaa Lajitietokeskus.

"Uhanalaistoimintamalli on erinomainen esimerkki luontokadon pysäyttämisessä tarvittavasta yhteistyöstä. Tietoa kerätään, liikutellaan ja hyödynnetään sujuvasti yhteisen toimintamallin puitteissa", sanoo Suomen ympäristökeskuksen biologi Heidi Kaipiainen-Väre.

Lajiturva-hankkeen toteuttaminen on osa Metso-ohjelmaa. Hanke järjestää kesäkuussa metsäammattilaisille uhanalaistoimintamallia koskevia maastokoulutuksia eri puolilla maata.