Rukalle valmistui elokuussa Tunturirakennuksen tekemä 400 neliömetrin kelomökki. Yhtiön toimitusjohtaja Aarno Pätsi näkee valoa loma-asuntorakentamisessa.
Kelomökki ei ole mennyt muodista, mutta huippuvuodet ovat takana
Kohmeinen kelopuukauppa ja kelorakentaminen ovat piristymässä.
Kuusamon yhteismetsä kokoaa uudistushakkuilta kertyneet kelopuut omaan lanssiin. Metsurit lajittelevat rungot, ja jokaisen rungon päähän on merkattu rungon pituus ja latvaläpimitta. Kuva: Pekka FaliKelopuu rakennusmateriaalina kiehtoo edelleen, vaikka 1980-luvun huippuvuosista kysyntä on hiipunut.
”Kyllä rakennuskeloa menee suhdanteiden mukaan. Vähän on piristynyt, mutta kysyntä saisi olla suurempaakin”, Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen toteaa.
Yhteismetsä myy vuosittain viitisensataa kiintokuutiometriä kelopuuta, hyvinä vuosina lähemmäs tuhat kiintoa.
Korhosen mukaan menekki on huippuvuosista pudonnut noin kolmannekseen, mutta esimerkiksi Rukalle rakennetaan edelleen uusiakin kelomökkejä.
”Monet vanhat kelomökit vaativat korjausta”, hän lisää.
Kuusamon yhteismetsä myy tänä vuonna ainespuuta noin 165 000 kuutiometriä, joten kelopuumyynti on marginaalista. Kelopuusta saa kuitenkin sen verran hyvän hinnan, että sen erottelu omaan pinoon kannattaa.
Kelopuun hinta riippuu sen järeydestä. Järeästä ja laadukkaasta kelopuusta maksetaan jopa yli 300 euroa kuutiolta.
Sallan yhteismetsä myy Kuusamon tavoin kelopuuta. Nyt kauppaa rajoittaa hieman FSC-sertifikaatti, johon yhteismetsä liittyi vuosi sitten.
”Hehtaarille pitää jättää 20 kuivaa puuta”, toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä kertoo. Kelopuun korjuuta sertifikaatti ei kuitenkaan kokonaan sulje pois.
Sinkkilä muistaa, että 80-luvulla leimikolta saatettiin kaataa pelkästään keloja metsurivoimin.
Nyt yhteismetsällä on kolme aluetta, jossa on tuhatkunta runkoa kelopuuta pystyssä.
”Joka vuosi myydään vähän. Juuri viime viikolla meni pieni erä”, Sinkkilä ilmoittaa.
Tiukat ympäristöohjeistukset rajoittavat kelopuun myyntiä myös Metsähallituksen mailta.
”Valtaosa kelopuusta jää metsään monimuotoisuuden vaalimisen vuoksi. Sen vuoksi keloa kertyy vain pieniä määriä myyntiin”, Metsähallituksen Etelä-Lapin hoitoalueen tiimiesimies Ilkka Vaara kertoo.
Vaaran mukaan kysyntää on melko vähän, sillä rakentajat tietävät tilanteen. Hän arvioi, että Metsähallitus myy vuosittain muutamia kymmeniä kiintokuutiometrejä kelopuuta.
”Viimeksi möin 15 kiintoa keloa, josta ostaja teki grillikatoksen.”
Metsähallitus kokeili 80- ja 90-lukujen taitteessa tuottaa kelopuuta keinotekoisesti kaulaamalla vanhoja mäntyjä.
”Tekokelon laatu ei kuitenkaan vastaa luonnonkeloa”, Vaara toteaa.
Takavuosina kelopuuta tuotiin runsaasti Venäjältä kotimaista halvemman hinnan ja paremman saatavuuden vuoksi.
Jarmo Korhosen mukaan rajan tuntumassa venäläinen kelopuu alkaa olla vähissä ja sen hinta on noussut. Kovin kaukaa sitä ei kuljetuskustannusten vuoksi kannata hankkia.
Kuusamolaisen Tunturirakennus Oy:n toimitusjohtaja Aarno Pätsi kertoo, että viime aikoina kelopuuta on riittänyt lähialueilta, sillä kysyntä on ollut vähäistä.
”Lomarakentaminen on ollut hiljaista monta vuotta. Nyt on merkkejä, että rakentaminen on piristymässä”, Pätsi toteaa.
Yhtiö rakensi juuri Rukalle 400 neliömetrin kokoisen mökin kuusamolaisesta kelopuusta.
Pätsi uskoo, että kelorakentaminen pitää pintansa.
”Jos loma-asuntoja rakennetaan, aina osa niistä tehdään kelosta.”
Kelomestareiden toimitusjohtaja Ari Räisänen Kuusamosta kuvailee kelomökkikauppaa verkkaiseksi.
”Lomarakentaminen tuntureissa on ollut jäissä”, hän sanoo.
Heikko taloustilanne on hänen mukaansa saanut suomalaiset karsimaan kaikesta, mikä ei ole välttämätöntä, tai vaihtamaan mökin materiaalin halvempaan.
”Kelomökki on kalleimmasta päästä.”
Räisäsen mukaan korjausrakentaminen työllistää yritystä jonkin verran. Ulkomaille menee kylpylä- ja saunarakenteita.
Iisalmella toimivan Kelorakennus Puustisen yrittäjä Mikko Puustinen vakuuttaa, että kelomökit sopivat muuallekin kuin Lappiin.
”Kelomökkejämme menee koko Suomeen Hangosta Utsjoelle. Niitä viedään myös Ruotsiin ja Saksaan”, Puustinen kertoo.
Yritys tekee noin 30 kelorakennusta vuodessa. 95 prosenttia yrityksen käyttämästä kelopuusta tulee Venäjän Karjalasta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
