Ruokakätköjä, kimppayöpymisiä ja minihorros: Pikkulintu on talvisen metsän nokkela selviytyjä

Pikkulinnut lepäävät talvella pimeän aikana. Ne hakeutuvat suojaisiin paikkoihin puiden koloihin ja oksistoon tai pönttöihin. Kuva: Kari Kyto

Suomessa talvehtivat linnut sietävät kireääkin pakkasta, kunhan ruokaa on saatavilla riittävästi. Kymmenen gramman painoinen pikkulintu tarvitsee päivässä 2–3 kertaa oman painonsa verran syötävää.

”Eri lajit hakevat ravintoa eri tavoin. Hömötiainen ja töyhtötiainen alkavat jo syksyllä varastoida ruokaa, talitiainen ja sinitiainen hakeutuvat pihapiireihin. Puukiipijä ja hippiäinen eivät juuri tule asutuksen pariin talvellakaan, vaan etsivät kaiken ravintonsa metsistä”, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus).

Metsässä pikkulintujen tärkeintä talviravintoa ovat siemenet ja puiden rungoilla ja neulasilla talvehtivat hyönteiset.

Sydäntalven harvat valoisat tunnit linnut käyttävät ravinnon etsimiseen, pimeän ajan ne lepäävät. Lepoajaksi ne hakeutuvat suojaisiin paikkoihin puiden koloihin ja oksistoon tai pönttöihin. ”Pikkuvarpuset ja peukaloiset saattavat yöpyä kimpassa samassa kolossa ja tällä tavoin pitää toinen toisensa lämpiminä.”

Levätessään linnut laskevat ruumiinlämpöään ja vaipuvat eräänlaiseen minihorrokseen, mikä auttaa niitä säästämään energiaa.

Pikkulinnut eivät tee erikseen kesä- ja talvihöyhenpeitettä vaan Suomessa talvehtivat lajit uusivat höyhenensä sulkasadon yhteydessä loppukesästä. Näin niillä on aina uusi, tiheä höyhenpuku yllään talven koittaessa. Tosin toisilla lajeilla puku on lämpimämpi kuin toisilla.

”Lapintiainen on taigan laji, ja sen höyhenpeite on paksumpi kuin talitiaisella”, Lehikoinen kertoo.

Eroja voi olla myös lajin sisällä. Esimerkiksi harmaat lehtopöllöt kestävät kylmää paremmin kuin ruskeat.

”Harmaat höyhenet ovat rakenteeltaan ruskeita monimutkaisempia ja eristävät siksi paremmin.”

Pakkasella linnut pörhistävät höyhenensä, jolloin höyhenpeitteen ja ihon väliin jää paksumpi eristävä ilmakerros. Lisäksi ne voivat vähentää jalkojensa verenkiertoa niin, että vaikka linnun ruumiinlämpö on 40 astetta, jaloissa lämpöä on vain muutama aste.

Monista sopeutumiskeinoista huolimatta kaikki linnut eivät selviä talven yli. Tiaisista noin 20 prosenttia menehtyy, hippiäisen kohdalla luku on vieläkin suurempi. ”Kovina pakkastalvina 99 prosenttia Suomessa talvehtivista hippiäisistä kuolee”, Lehikoinen sanoo.

Mitä suurempi lintu, sitä pidempään sen kestää toipua talven rasituksista. Kyhmyjoutsenet saattavat ankaran talven jälkeen jättää kokonaan pesimättä. Pikkulinnut toipuvat yleensä nopeasti, mutta niidenkin pesintä saattaa viivästyä.