Näin punnitset ja mittaat vapautettavan kalan oikein

Kuvan säyne punnittiin solmuttomasta havaksesta valmistetussa haavissa. Kuva: Juha Ojaharju

Yhä useampi nykypäivän vapakalastaja laskee osan kaloistaan takaisin kasvamaan. Kotiin viemisiksi riittää hyvä valokuva ja saaliin strategiset mitat, eli paino tai pituus.

Tuloksien tulisi olla mahdollisimman totuudenmukaisia ja ne pitäisi lisäksi saada talteen ilman, että kalalle aiheutuu vahinkoa.

Elävää kalaa ei missään tilanteessa saa laittaa puntarin koukkuun roikkumaan, vaan se tulee punnita joko haavissa tai sopivan kokoisessa pussissa.

Isot kalat, kuten hauet, punnitaan usein tarkoitetusta varten valmistetussa kangassäkissä. Tällainen punnitussäkki tulee aina ennen punnitsemista puristaa niin kuivaksi, että siitä ei valu yhtään vettä. Valuva vesi vääristäisi punnitustulosta.

Tavallinen ruokakaupan muovikassi sopii erinomaisesti hieman pienempien, keskimäärin alle kolme kiloa painavien kalojen punnitsemiseen. Painoa ruokakaupan kassilla on keskimäärin 20 grammaa.

Useimmissa kalapuntareissa on taaraustoiminto, jolla punnituspussin tai haavin paino voidaan poistaa puntarista ennen punnitusta.

Kalaa mitatessa ei kalaa saa laskea kovalle tai karhealle alustalle, sillä se vahingoittaa kalan immuunipuolustukselle tärkeää limapintaa. Tätä varten on olemassa erityisiä vapautusmattoja, jonka päälle kala on hyvä laskea mittaamisen ajaksi.

Monet vapautusmatot ovat malliltaan sellaisia, että niitä voi käyttää myös punnituspusseina. Vapautusmaton puuttuessa voi mittausalustana käyttää vaikkapa haavia, kunhan se on valmistettu solmuttomasta havaksesta.

Kalan voi myös mitata käyttämällä sitä esimerkiksi veneeseen liimatun mittanauhatarran päällä.

Yleisin virhe on, että kala mitataan kylkeä myötäilevällä mittanauhalla, jolloin mittaustulokseen tulee useita senttejä ylimääräistä.

Mitan tulee siis aina olla suorana. Kala mitataan kuonon kärjestä yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen.