Luke selvittää, miksi rahastoista tuli metsärohmuja – "Verotus ei ole aivan symmetristä"

Yhä suurempi osuus metsätiloista päätyy ammattimaisille ostajille. Kuva: Timo Filpus

Luonnonvarakeskus Luke selvittää tänä vuonna käynnistyvässä tutkimushankkeessa, miksi metsärahastot ovat onnistuneet ostamaan yhä suuremman osan markkinoilla myytävistä metsätiloista.

Maanmittauslaitoksen mukaan yksityisten metsänomistajien osuus metsätilojen kauppasummasta jäi viime vuoden tammi-heinäkuussa 45 prosenttiin. Kolme vuotta sitten osuus oli vielä 60 prosenttia.

Myös julkisia kauppoja seuraavan Suomen Sijoitusmetsät Oy:n tilasto osoittaa ammattimaisten ostajien osuuden kasvaneen viime vuosina.

Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala pitää pitkään jatkunutta matalaa korkotasoa suurimpana taustatekijänä metsärahastojen kasvulle.

"Kun korot ovat alhaalla, sijoitusraha etsii uusia kohteita. Suomessa se on löytänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana metsän. Ensi vaiheessa sijoittajia olivat eläke- ja vakuutusyhtiöt, sittemmin yksityissijoittajille suunnatut metsärahastot."

Matala korkotaso kuvastaa tilannetta, jossa "maailma on täynnä rahaa". Monien maiden keskuspankit ovat elvyttäneet taloutta vuosia ostamalla valtioiden ja yritysten velkakirjoja.

Kun halpakorkoista rahaa on ollut tarjolla, perinteiset sijoituskohteet, kuten kiinteistöt ja osakkeet, ovat kallistuneet.

"Kun joidenkin omaisuuserien varallisuusarvot ovat nousseet, niin on haettu tiheämmällä kammalla vaihtoehtoisia sijoituksia, joihin metsäkin kuuluu."

Yhdysvalloissa metsärahastojen yleistyminen lähti liikkeelle jo 35 vuotta sitten. Tuolloin maan johtavat metsäteollisuusyhtiöt alkoivat luopua metsäomaisuudestaan omistajien vaatimuksesta.

"Sijoittajat katsoivat, että metsän pääoman tuotto on liian alhainen. Varallisuusarvotkaan eivät kuvanneet metsän todellista arvoa, joten omistajat painostivat yhtiöitä myymään metsät pois."

Uusiksi omistajiksi ilmaantuivat institutionaaliset sijoittajat. Metsäyhtiöiden osuus metsänomistuksesta on Yhdysvalloissa sittemmin kutistunut murto-osaan aiemmasta.

Yksi syy teollisuusyhtiöiden metsien myyntiin oli kaksinkertainen verotus. Metsätuotoista kannetaan ensin yhtiöveroa, ja yhtiöiden jakamasta voitosta vielä omistajien pääomatuloveroa.

Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Yhdysvaltoihin luotiin lainsäädäntö erityisille REIT-kiinteistörahastoille, jotka on vapautettu yhtiöverosta. REIT-lainsäädäntö kannusti entisestään siirtämään metsiä teollisuusyhtiöiltä rahastoille.

Suomessa metsärahastot ovat torpanneet kaksinkertaisen verotuksen toimimalla erikoissijoitusrahastoina tai kommandiittiyhtiöinä. Antaako verotus Suomessa etulyöntiaseman rahastoille yksityisiin omistajiin verrattuna?

"Sitä meidän olisi tarkoitus tutkia. Yksityishenkilön ja rahaston metsäverotus ei ole aivan symmetristä, esimerkiksi metsävähennys koskee vain yksityishenkilöitä ja yhteismetsiä. Toisaalta jotkut rahastot ovat kehittäneet muita veroetuja."

Verotuksen lisäksi inflaatio ja siitä seuraava korkojen nostaminen saattavat muuttaa metsäsijoittamisen kannattavuutta. Perussääntö on, että kiinteistöjen arvo laskee, jos korot nousevat.

"Korkojen nousua on ennustettu aika monta kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että inflaation takia jotain pitää tehdä. Reaalikorothan ovat nyt todella rankasti miinuksella."

Lue myös:

Miten metsärahastojen käy, jos korot nousevat? "Olemme aika tavalla huolettomana", vastaa salkunhoitaja

Rahastot haalivat lisää metsää syksyllä, isoimman potin hankki OP:n rahasto

OP:n metsärahasto kahmi viime vuonna 15 000 hehtaaria metsää – valtaosa sijoittajista on piensijoittajia (Tilaajalle)

Yksityisten ostajien osuus metsätilojen kauppasummasta laskenut alle puoleen

Metsätilojen hintojen nousu oli viime vuonna kovinta Lapissa