"Kyllä me suomalaiset osaisimme päättää metsistämme ilman Brysselin pykäläviidakkoakin" – EU:n suojelutavoitteet eivät saa tukea Teuvo Hakkaraiselta

Teuvo Hakkarainen työskentelee Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps.) lähetti komissiolle heinäkuussa kirjallisen kysymyksen koskien EU:n monimuotoisuusstrategiaa.

EU-komissio esitti toukokuussa, että turvemaat pitäisi suojella tiukasti vuoteen 2030 mennessä. Ehdotus on herättänyt huolta Suomen metsäsektorilla, koska Suomessa puuvarannosta neljännes sijaitsee turvemailla.

"Onko komissio ajatellut turvemaiden kategorisen suojelun kohdalla minkäänlaista suhteellisuutta ja kohtuullisuutta Suomen kaltaisen, metsätaloudesta elävän maan osalta?" Hakkarainen kysyi.

"Koska komissio ei voi tehdä jäsenmaiden puolesta suojelupäätöksiä, miten komissio tulee varmistamaan määräyksen toimeenpanon jäsenmaissa? Aikooko komissio esimerkiksi asettaa toimeenpanon varmistamiseksi sanktioita, ja jos aikoo niin millaisia?"

EU-komissio vastasi Hakkaraiselle elokuun lopussa. Komissio muistuttaa, että vähintään kolmanneksen kaikista suojelluista alueista pitäisi olla tiukasti suojeltuja vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kaikkien EU-maiden yhteinen.

EU:n biodiversiteettistrategia linjaa lisäksi sen, että vanhojen metsien ja turvemaiden suojelu on erittäin tärkeää.

"Hiilipitoisia ekosysteemejä, kuten turvemaita, niittyjä, kosteikkoja, olisi suojeltava tiukasti. Tavoite koskee EU:ta kokonaisuutena ja se voidaan jakaa pienempiin osiin luonnonmaantieteellisin perustein tai kansallisella tasolla", komissio vastaa Hakkaraisen kysymykseen.

Vaikka tietyt alueet tarvitsevat tiukkaa suojelua, tämä ei välttämättä tarkoita, että kyseiset alueet eivät voisi lainkaan olla ihmisten käytössä, komissio jatkaa.

"Komissio tulee vielä tämän vuoden puolella esittämään yhdessä EU-maiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa laadittuja, tiukkaa suojelua koskevia kriteereitä ja ohjeita. Niistä on tarkoitus päästä yhteisymmärrykseen EU-maiden kesken vuonna 2021."

Komissio arvioi vasta vuonna 2024 sen, onko EU kokonaisuutena pääsemässä suojelualuetavoitteisiinsa vai tarvitaanko tiukempia toimia. Näitä voisivat olla sitovat lainsäädännöt.

"EU:n sanktioita voitaisiin harkita vasta, kun EU-lainsäädäntöä olisi ja sitä olisi rikottu", komissio kertoo.

Hakkarainen toteaa, että suojelukriteereiden myötä EU:n valta lisääntyy taas.

"Kyllä me suomalaiset osaisimme päättää metsistämme ilman Brysselin byrokraattien pykäläviidakkoakin", hän kommentoi komission vastausta.

Lue myös:

EU kirittämään metsien tiukkaa suojelua: suojeltavaksi ehdotetaan vanhojen metsien lisäksi turvemaita – "Monimuotoisuuden turvaaminen on pakollista"

Suomalaiset mepit pitäisivät suojeluasiat jäsenmaissa EU-määräysten sijaan – unionin kaavailema metsien suojelupinta-alojen kasvattaminen jakaa silti mielipiteitä

EU:n tavoitteet monimuotoisuudesta saavat sekä huutia että kiitosta: "Esitys turvemaiden suojelemiseksi on Suomen näkökulmasta hankala"