
Metsien kasvun hidastuminen ei huolestuta valtaosaa MT:n kyselyyn vastanneista – ”Enemmän pelkään suojelua”
Verkkokyselyn vastaajilla oli selvät reseptit puuston kasvun edistämiseen. ”Ei hakata keskenkasvusia metsiä, harvennukset ajallaan ja metsäkeskuksen metsävaratietoihin oikeat puustotiedot.”
Monen verkkokyselyyn vastanneen mielestä metsät kaipaavat kirvestä. Kuva: Photographer: Risto JussilaLuonnonvarakeskuksen mittausten paljastama metsien kasvun hidastuminen ei huolestuta suurinta osaa MT:n verkkokyselyn vastaajista. Helmikuussa tehdyssä kyselyssä 73 prosenttia vastasi, ettei kehitys huolestuta. Runsaat 20 prosenttia vastaajista oli tilanteesta huolissaan.
”Metsät kasvavat 40 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin hakataan. Enemmän pelkään suojelua, joka on hiilidioksidisidonnan kannalta maailman tyhmintä hommaa. Metsiä pitää käyttää, jos meinaa torjua ilmastonmuutosta”, kommentoi eräs vastaaja.
”Metsien kasvu oikein hoidetuissa metsissä ei ole pienentynyt, päinvastoin se on kasvanut.”
”Ei hakata keskenkasvusia metsiä (Metsähallitus). Harvennukset ajallaan. Metsäkeskuksen metsävaratietoihin oikeat puustotiedot”, neuvoi yksi vastaajista.
”Syyt selvillä, siksi ei huolestuta.”
”Ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut. Luonto sopeutuu ja ihmisen on sopeuduttava. Tulevaisuudessa joutuu vaan miettimään tarkemmin, että mitkä puulajit sopivat parhaimmin muuttuneisiin olosuhteisiin.”
”Kyllä ee pijä immeisen murehtia jootavia. Mehtä kasvaa aena enempi, ku mitä nurite keretään kitkuttoo.”
Moni vastaaja kertoi myös, ettei usko asiasta annettuihin tietoihin tai että pitää asiaa käsitteleviä uutisia tarkoitushakuisina.
”Monenlaisia tulkintoja, ei varmuutta. Liian lyhyt aikajana tehdä lopullisia päätelmiä.”
”Kaikille tehtaille ei riitä puuta tulevaisuudessa ja kun on vain muutama yhtiö jäljellä niin hinnat tippuvat.”
Asiasta huolestuneet perustelivat myös kantaansa monesta näkökulmasta.
”Hiilensidonta, metsäteollisuuden tarpeet, omien metsien tulevaisuus, omat tuotot... Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen metsiin ja omiin metsiin, kirjanpainajatuhot.”
”Kaikille tehtaille ei riitä puuta tulevaisuudessa ja kun on vain muutama yhtiö jäljellä niin hinnat tippuvat. Ei ole kilpailua.”
”Pitäisi kai meidän osata paremminkin jos se kasvu nyt hidastuu sitten.”
”Liikaa hoitamattomia taimikoita, tekemättömiä ensi- ja muita harvennuksia. Metsät tarvitsevat kirvestä.”
Riittääkö puita tulevaisuudessa kaikille tehtaille? Tätäkin näkökulmaa pohdittiin vastauksissa. Kuva: Johannes Tervo”Avohakkuut ovat väärä tapa edistää metsänkasvua ja väärä tapa hidastamaan luonnonkatoa. Hävettää että emme myönnä tätä edelleen.”
”Nykyinen metsäkeskustelu pohjautuu ideologiaan eikä tutkimukseen ja tietoon, jota Suomeen on kertynyt vuosikymmeniä. Jatkuvan kasvatuksen ihannointi tulee hidastamaan merkittävästi metsien kasvua.”
”Taimikoiden hoitojen rästit ja harvennushakkuiden tekemättömyys ajallaan sekä jatkuva kasvatus huolestuttaa. Jos metsänhoitotyöt ja hakkuut tehtäisiin ajallaan normaalisti, niin ei metsien kasvutahti hidastuisi.”
En osaa sanoa -vastaaja pohti myös asiaa syvällisesti. ”Alueellisesti tehty aukkoja ja hakattu liian harvaksi. Rajoitukset ja suositukset pitäisi tehdä tarkentamalla jopa tilakohtaisesti. Suuri osa metsäomistajista on tehnyt hoitotyöt ja hakkuut suositusten mukaisesti. Metsätilojen joutuminen rahastoille ja säätiöille vaarantaa metsäluonnon kokonaisvaltaisen huomioimisen. Kovat tuotto-odotukset ja rajut hakkuut eivät ole hyväksi. Lakirajoille harventaminen ylisuurilla koneilla syö tulevaisuuden tuottoja. Perhemetsätalous huomioi parhaiten luonnon monimuotoisuuden ja terveen kasvun. Metsänlannoitus sopivilla kohteilla ok.”
Kysely tehtiin mt.fi-verkkosivulla 9.–13.2. ja siihen vastasi 680 henkilöä.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat








