Hiilidioksidin talteenotto ei saa vähentää päästövähennystavoitteita, Syke muistuttaa. Kuva: Timo Filpus
Suomi aikoo edistää hiilidioksidin talteenottoa, mutta varastointi ei ole toistaiseksi mahdollista
Suomessa suurin potentiaali löytyy tällä hetkellä bioperäisen hiilidioksidin talteenotosta.
Hiilidioksidi otetaan talteen teollisuuden savukaasuista tai suoraan ilmasta. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa pyritään lähiaikoina edistämään hiilidioksidin talteenottoa. Suomen ympäristökeskus (Syke) on laatinut raportin, joka käsittelee hiilenpoiston hyötyjä ja haasteita.
Hiilidioksidin talteenotto (CCUS) tarkoittaa erilaisia menetelmiä, joilla hiilidioksidia otetaan talteen teollisuuden savukaasuista tai suoraan ilmasta, varastoidaan pysyvästi tai hyödynnetään tuotteissa.
Talteenotettu hiilidioksidi jalostetaan esimerkiksi polttoaineeksi tai muoveiksi, joilla voi korvata fossiilisia materiaaleja ja polttoaineita.
Syken mukaan etenkin bioperäiseen sekä ilmakehästä talteenotettuun hiilidioksidiin perustuvat ratkaisut voivat tuottaa hiilenpoistoja, jos hiili varastoidaan pysyvästi tai sidotaan pitkäikäisiin tuotteisiin.
”Pohjoismaat etenevät CCUS:n käyttöönotossa eri tavoin. Norja, Tanska ja Islanti kehittävät kapasiteettia hiilidioksidin geologiseen varastointiin, kun taas Suomessa ja Ruotsissa suurin potentiaali löytyy tällä hetkellä bioperäisen hiilidioksidin talteenotosta”, kertoo Syken tutkija Jari Niemi tiedotteessa.
”Hiilenpoistot voivat olla tärkeä osa ilmastoratkaisujen kokonaisuutta, mutta ne eivät korvaa kunnianhimoisia ja välttämättömiä päästövähennyksiä.”
Bioperäisen hiilen talteenotto tapahtuu esimerkiksi siten, että puuta polttavan voimalan savukaasuista eristetään hiilidioksidi ja varastoidaan se pysyvästi maan alle.
Tällöin puiden ilmakehästä sitoma hiilidioksidi ei palaa enää takaisin ilmaan.
Syken mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole vielä tunnistettu sitä potentiaalia, joka hiilen varastoinnilla maaperään on.
Se ei myöskään ole tällä hetkellä sallittua. Hiilidioksidin varastointi Suomessa perustuu siihen, että hiilidioksidi kuljetetaan muihin maihin varastoitavaksi.
Syken mukaan hiilidioksidin poisto on saatava kirjattua kansallisiin kasvihuonekaasuinventaarioihin eli hiililaskelmiin nykyistä luontevammin. Laskelmien laatimiseen tarvitaan selkeät ja yhteisesti hyväksytyt ohjeet.
Hallitus aikoo lähiaikoina käynnistää kilpailutuksen, jossa bioperäisen hiilen talteenottoon jaetaan tukea 90 miljoonaa euroa. Tavoitteena on edistää teknologioiden käyttöönottoa.
”Tässä vaiheessa on vaikea arvioida tuen mahdollisia vaikutuksia Suomen päästöihin. Tiedämme vasta tarjouskilpailun jälkeen, tullaanko hiilidioksidia kuljettamaan esimerkiksi Tanskan tai Norjan varastoihin tai hyödyntämään tuotteissa”, sanoo Syken tutkija Fredric Mosley.
Pohjoismaiden lisäksi myös EU-tasolla etsitään keinoja hiilenpoiston edistämiseksi.
Suunnitelmissa on esimerkiksi kytkeä hiilidioksidin pysyvä varastointi päästökauppaan. Siten hiilenpoistosta syntyisi Euroopan laajuisesti vaihdettavia yksiköitä.
Syken mukaan hiilenpoistojen tukeminen ei saa heikentää päästövähennystavoitteita.
”Raportista nouseva keskeinen johtopäätös on, että hiilenpoistot voivat olla tärkeä osa ilmastoratkaisujen kokonaisuutta, mutta ne eivät korvaa kunnianhimoisia ja välttämättömiä päästövähennyksiä. Teknologioiden rooli on täydentävä, ja niiden käyttöönotto edellyttää sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä”, sanoo Syken johtava tutkija Sampo Soimakallio.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
