Ruotsi varautuu uusiin tuhohyönteisiin – pronssijalosoukko voisi aiheuttaa sadan prosentin kuolleisuuden, jos se leviäisi eurooppalaisiin koivuihin

Pohjoisamerikkalainen pronssijalosoukko aiheuttaa valtavat tuhot eurooppalaisille koivulajeille, jos se pääsee leviämään tänne. Kuva: Kari Salonen

Ruotsissa varaudutaan uusiin koivun tuholaisiin, Ruotsin maatalousyliopisto (SLU) kertoo tiedotteessa. Kun koivujen osuus metsissä kasvaa, ne ovat aiempaa alttiimpia haitallisille vieraslajeille.

Jalosoukkojen sukuun kuuluva pronssijalosoukko (Agrilus anxius) on pohjoisamerikkalainen koivuja vahingoittava tuhohyönteinen. Ruokavirasto on määritellyt sen karanteenituhoojaksi, jota ei saa päästää leviämään ympäristöön.

Pronssijalosoukkoa ei ole vielä tavattu Euroopasta, mutta se aiheuttaa merkittäviä tuhoja Pohjois-Amerikassa. Pronssijalosoukon toukka syö koivun pintapuuhun kiemurtelevia toukkakäytäviä, jotka häiritsevät mahlan virtaamista puussa. Toukkien syömät käytävät voivat olla jopa metrin mittaisia, litteäpohjaisia ja täynnä tiiviisti pakattua purua. Niiden päälle kasvaa usein uutta solukkoa.

Oksien kuihtuminen, harva ja väritön lehvistö, 2 millimetrin levyiset ulostuloreiät ja pahimmillaan puun kuoleminen kertovat pronssijalosoukon iskeneen koivuun.

Pronssijalosoukko voi olla vaikea havaita, sillä se elää puun johtosolukossa piilossa kuoren alla.

SLU:n Kanadassa toteuttama tutkimus osoittaa, että kaksi molekyyliteknologian menetelmää auttavat tunnistamaan puut, joihin pronssijalosoukko on iskenyt. Menetelmät paljastavat sekä hyönteisen toukat että niiden ulosteesta löytyvän DNA:n jopa silloin, kun hyönteisten määrä on vähäinen.

LAMP-menetelmä (loop-mediated isothermal amplification) tuottaa tuloksia nopeasti, paikan päällä metsässä ja mahdollistaa nopean päätöksenteon uusien hyönteishavaintojen kohdalla.

”Niiden havaintojen perusteella, joita saimme Pohjois-Amerikkaan istutetuista eurooppalaisista koivuista, voimme odottaa sadan prosentin kuolleisuusasetta, jos pronssijalosoukko leviää Ruotsiin. Siksi meidän on oltava proaktiivisia estääksemme tuholaisen leviämisen”, sanoo väitöskirjatutkija Sezer Olivia Kaya SLU:n tiedotteessa.

Pronssijalosoukko on vähentänyt Kanadan luonnonvaraisten koivujen määrää merkittävästi. Etenkin kuivuus lisää hyönteistuhojen määrää.

Hyönteisen leviäminen Eurooppaan aiheuttaisi valtavat vahingot rauduskoivulle (Betula pendula) ja hieskoivulle (Betula pubescens), sillä puut eivät ole olleet missään kosketuksissa pronssijalosoukkoon ja siten niille ei ole kehittynyt puolustusmekanismia sitä vastaan.

Suomenlinnassa kasvaa paljon saarnen taimia. Sinne on asetettu ansoja saarnenjalosoukon torjumiseksi. Kuva: Markku Vuorikari

”Voimme olettaa, että pronssijalosoukko tuottaa eurooppalaisille koivulle samanlaisen tuhon kuin mitä Pohjois-Amerikan saarnille tapahtui saarnenjalosoukon leviämisen jälkeen – se on toinen eksoottinen jalosoukko, jonka elinkaari ja ekologia ovat hyvin lähellä pronssijalosoukkoa”, sanoo tutkimuksen ohjaaja Michelle Cleary.

Saarnenjalosoukko on Itä-Aasiasta Pohjois-Amerikkaan ja Moskovan ympäristöön levinnyt hyönteinen, joka on aiheuttanut Pohjois-Amerikassa merkittäviä tuhoja. Suomessa se on luokiteltu karanteenituhoojaksi, jonka havainnoista on ilmoitettava Ruokavirastoon.