UPM ja Tornator eivät ole vielä uusineet teräshaulit kieltäviä metsästysvuokrasopimuksiaan

Lyijyä sisältävien patruunoiden sijaan kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä on metsästettävä esimerkiksi teräshaulipatruunoilla 15.2.2023 alkaen. Kuva: Lari Lievonen

Kun Euroopan komissio hyväksyi kaksi vuotta sitten syyskuussa lyijyhaulirajoituksen, MT teki aiheesta juttua ja tiedusteli metsäyhtiöiden kantaa teräshauleihin käyttöön.

Teräs on kiistaton ykkönen haulimateriaaleista, jolla lyijyä korvataan. Se on myös lyijyä kovempaa materiaalia.

Tämän vuoksi UPM ja Tornator ovat metsästysvuokrasopimuksissaan kieltäneet teräksellä ampumisen maillaan. Kaksi vuotta sitten yhtiöt kertoivat, että ne tarkastelevat suosituksiaan siinä vaiheessa, kun kielto on tuotu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Metsähallitus on jo vuonna 2018 luopunut teräshaulikiellosta alueillaan. "Kyseessä oli varotoimenpide, jolla haluttiin estää kovien metallien kulkeutuminen sahojen ja vaneritehtaiden tuotantoon. Kokemus kuitenkin osoitti, että varotoimi on käytännössä tarpeeton."

Asiat eivät ole UPM:ssä tai Tornatorilla nytkähtäneet vielä suuntaan tai toiseen. Teräshaulikielto on edelleen metsästysvuokrasopimuksissa.

Tornatorin metsästysvuokrasopimuksista vastaava kiinteistöpäällikkö Matti Kuusisto kertoo, että metsästysvuokrasopimuksien perusperiaatteena on toimiminen kulloinkin voimassa olevien lakien mukaisesti.

”Komission asetuksen toimeenpanon johdosta tehtävät mahdolliset muutokset ovat valmistelussa, ja niistä tulemme kertomaan, kun päätökset on tehty.”

UPM Metsän johtaja Sami Oksa toteaa myös, että heidän osaltaan metsästysvuokrasopimuksissa keskeisenä vaatimuksena on aina voimassa olevan lainsäädännän noudattaminen.

”Uuden lain tullessa voimaan korvaavien haulimateriaalien käyttö on sallittu UPM:n omistamilla mailla. Päivitystyö liittyen tulevan muutoksen vaikutukseen sopimuksissamme on käynnissä.”

MTK:ssa lyijyhaulien korvaaminen teräshauleilla aiheuttaa huolta. ”Asian merkitystä sahoille ja metsänomistajille ei ole selvitetty seikkaperäisesti”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

”Olemme kokoamassa eri toimijoiden kanssa yhteistyöhanketta, jossa teräshaulien käytön vaikutuksia tutkitaan myös koejärjestelyin. Kun lisätietoja hankkeen kautta on saatu, otamme tarkemmin kantaa.”

Teräs- tai lyijyhaulit eivät juurikaan aiheuta ongelmia sellu- tai paperitehtailla eivätkä sahoilla.

Näin Metsäteollisuus ry totesi kannanotossaan, jonka se toimitti sosiaali- ja terveysministeriöön (STM) viime vuonna, kun kosteikkoalueiden lyijyhaulirajoitusta ruodittiin. STM on lyijyasioiden vastuuministeriö.

”Sellu- ja paperitehtailla puiden kuoriosiin kiinnittyneet haulit irtoavat puiden kuorinnan yhteydessä kuorintarummuissa. Kuorimon jälkeen puut jatkavat matkaa haketukseen metallinilmaisimen kautta.”

Metsäteollisuus ry:n mukaan tämän päivän suomalaiset sahat eivät ole törmänneet ikinä hauliongelmaan muutamia tuotantolaitoksia lukuun ottamatta.

"Paikallisia ongelmia voi olla siellä, missä metsästyspaine on kova.”

Tukin pintaosat kuoritaan joka tapauksessa vaneritehtailla tai haketetaan sahoilla. Metsäteollisuus ry piti kannanotossaan erittäin epätodennäköisenä, että haulit pääsisivät tunkeutumaan paksussa tukissa arvokkaaseen sydäntavaraan asti.

Metallia vakavampia vierasaineita ovat läpinäkyvä muovi, hiili tai noki.

Ilkka Virkkunen teki opinnäytetyön Tampereen ammattikorkeakouluun teräshaulien vaikutuksista sahoilla. Osana opinnäytetyötä hän toteutti sähköisen kyselytutkimuksen sahoille.

Vastaajamäärä jäi pieneksi, eivätkä tulokset näin ollen ole kovinkaan luotettavia.

Vierasesineiden määrät sahoilla ovat nykyisellään varsin pieniä ja sitä kautta myös teräshaulit ovat melko harvinaisia.

”Valtaosa pystykaupoista toteutetaan hakkuukonemittauksella ja sahalla tukista löytyvä teräshauli ei enää vaikuta puukaupasta saatuihin tuloihin. Hankintakauppoja tekevien metsänomistajien kohdalla tilanne voi olla toinen, mutta yksittäiset haulit eivät välttämättä paljastu vierasesinetulkinnassa”, kirjoittaa Virkkunen opinnäytetyön tiivistelmässä.