Koko metsäelinkeinon uusi puolustaja löytyi MTK:sta

Metsäalan viesti on, että metsät ja niiden käyttö eivät ole ilmasto-ongelma vaan sen ratkaisu, Erno Järvinen muistuttaa. Kuva: Sanne Katainen

Erno Järvisen johtoon helmikuussa siirtynyt Metsäsäätiö on suomalaisen metsäelinkeinon puolestapuhuja. Sen rahoituskohteista tärkeimmiksi ovat nousseet kouluyhteistyö sekä puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen.

”Metsäalalla on oltu viisaita, kun alalla on päädytty yhteiseen puolestapuhujaan. Esimerkiksi maataloudelta ja elintarviketeollisuudelta vastaava taho puuttuu”, Järvinen toteaa.

Metsäsäätiö perustettiin vuonna 1995. Silloin metsäala oli ahdingossa saksalaisen painotalojen ja Greenpeacen vaatimusten kanssa. Ne uhkasivat metsäalan toimintaedellytyksiä.

Nyt metsien käyttö on jälleen julkisen keskustelun keskiössä. Otsikoita hallitsee ilmastonmuutos ja siihen liittyvät erilaiset arviot ja vaatimukset hakkuumääristä ja hiilinieluista.

Metsäalan viesti on, että metsät ja niiden käyttö eivät ole ongelma vaan sen ratkaisu.

Metsäsäätiö kerää varansa puukauppaan liittyvistä vapaaehtoisista menekinedistämismaksuista. Maksu on pystykaupoissa 0,2 prosenttia ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia puukaupan arvosta.

Järvisen mukaan pienilläkin asioilla on merkitystä. Esimerkiksi 16 000 euron pystykaupasta menekinedistämismaksun suuruus on 32 euroa, josta voi vähentää 30 prosenttia metsätalouden verotuksessa.

Jos metsänomistaja maksaa maksun, puunostaja maksaa säätiölle saman summan. Metsähallitus maksaa kaikista puukaupoistaan menekinedistämismaksun.

Menekinedistämismaksusta on kertynyt noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Se maksetaan noin joka kolmannesta puukaupasta. Vuosien saatossa menekinedistämismaksun osuus on laskenut. Järvisen tavoitteena on kääntää se nousuun.

”Metsäsäätiön rahoituskohteiden pitää olla sellaisia, että ne puhuttelevat sekä metsänomistajia että puunostajia. Heidän pitää tuntea asia omakseen.”

Kun Metsäsäätiö aloitti, rahaa ohjattiin sertifiointikamppailuun ulkomaille. Nyt rahoitus kohdistuu pääosin kotimaahan.

Tärkeäksi rahoituskohteeksi ovat nousseet koululaiset ja nuoret. Metsäsäätiö tukee koulujen metsäretkiä sekä oppilaitos- ja teollisuusvierailuja.

Metsäsäätiön suoralla rahoituksella ja 4H-yhteistyöllä järjestettiin viime vuonna 22 000 koululaisen metsäretki.

Toinen tärkeä rahoituskohde liittyy puunkäyttöön ja puurakentamisen lisäämiseen. Myös erilaiset metsähankkeet voivat saada tukea.

Tämän kevään rahoituskohteita on Tiedekeskus Heurekassa huhtikuussa avautuva SuperPUU-näyttely.

Metsäsäätiö ottaa toiminnassaan huomion maailman muuttumisen. Metsänomistajista entistä harvempi asuu omalla tilalla. Se näkyy metsänomistajien arvoissa ja myös puukaupassa.

”Puukauppa digitalisoituu kovalla vauhdilla. Meidän pitää olla siinä mukana.”

Digitalisoituminen muuttaa myös metsäviestinnän luonnetta. Kun koululaiset tulevat metsään, heillä on älykännykät käsissä. Heidän tavoittaminen vaatii uusia viestintäkanavia.

Myös kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet. Nuoret korostavat ekologisia arvoja ja he ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Ennen Metsäsäätiön johtoon siirtymistään Järvinen ehti tehdä päivälleen 12 vuotta kestäneen uran MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkönä. Sitä ennen hän työskenteli PTT:ssä.