Tuore Nature-artikkeli yliarvioi karkeasti metsien käytön lisäystä Euroopassa - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Tuore Nature-artikkeli yliarvioi karkeasti metsien käytön lisäystä Euroopassa

FAO:n tilastojen mukaan EU-maiden hakkuut kasvoivat 2011-2018 vain viisi prosenttia.
Saara Olkkonen
Naturen artikkelin mukaan Euroopan hakkuupinta-ala kasvoi lähes puolella 2010-luvulla. Se ei FAO:n tilastoiden mukaan pidä paikkaansa.

Arvostetussa Nature-tiedesarjassa juuri julkaistun artikkelin mukaan metsien hakkuuala lisääntyi Euroopassa vuosista 2011–2015 vuosiin 2016–2018 lähes puolella. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan mukaan hakkuiden lisäys on jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi.

Nature-artikkeli väittää hakkuualan kasvaneen tuona aikana 49 ja hakatun biomassan määrän peräti 69 prosenttia. Artikkelin mukaan hakkuut ovat lisääntyneet erityisesti Iberian niemimaalla, Baltiassa ja Pohjoismaissa.

Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen tyrmää artikkelin luvut ja niiden perusteella tehdyt päätelmät blogissaan. Hänen mukaansa hakkuumäärät sekä Suomessa että Euroopassa ovat lisääntyneet huomattavasti vähemmän kuin artikkelissa todetaan.

Suomessa metsien hakkuut olivat keskimäärin 64 miljoonaa kuutiometriä kuorellista runkopuuta vuosina 2011–2015 ja 74 miljoonaa kuutiometriä vuosina 2016–2018. Lisäystä oli 10 miljoonaa kuutiometriä eli 15 prosenttia.

Ruotsissa hakkuut ovat tarkastellulla ajanjaksolla jopa hieman vähentyneet. Viime vuonna hakkuut kääntyivät selvään laskuun myös Suomessa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tilastot osoittavat, että Euroopassa hakkuut olivat vastaavina ajanjaksoina 463 ja 488 miljoonaa kuutiometriä kuoretonta runkopuuta. Lisäys EU-maissa oli siten 25 miljoonaa kuutiometriä eli viisi prosenttia.

Korhosen mukaan Naturessa julkaistun artikkelin kirjoittaneet tutkijat ovat käyttäneet arviossaan puuston peittävyyskarttoja, jotka pohjautuvat satelliittikuvatulkintaan.

Käytetyssä Landsat-satelliittikuva -aineistossa on tapahtunut merkittävää kehitystä 2000-luvulla, joten muutoksia ei voi verrata suoraa toisiinsa.

Artikkelista ei myöskään selviä, miten tutkimuksessa on tulkittu ja otettu huomioon metsätuhot. Korhonen arvioi, että Keski-Eurooppaa vaivanneet hyönteis- ja myrskytuhot luokittuvat tutkimuksessa hakkuiksi.

Korhosta huolestuttaa on, että artikkelin kirjoittajat ovat EU:n komission alaisen tutkimuslaitoksen Joint Research Centren (JRC) tutkijoita.

"Tutkijat esittävät päätelmänään, että hakkuiden lisäys on kestämätön ilmastonmuutoksen hillinnän ja biodiversiteetin ylläpidon kannalta", Korhonen toteaa.

Korhosen mukaan kansainväliset tutkijaryhmät ovat laatimassa vastineita, joissa kiinnitetään huomiota Nature-artikkelin puutteisiin ja tutkimuksen pohjalta tehtyjen päätelmien virhelähteisiin. Tämä on tärkeä osa tiedeyhteisön toimintaa ja tieteellisen tiedon tuottamisen ja arvioinnin prosessia.

Lue lisää

Luke: Yökköset tuhosivat vehnäpellon Elimäellä kesäkuussa – laji on nyt tunnistettu

Märkien kohteiden puunkorjuun suunnitteluun apua – uusi digitaalinen kosteuskartta kertoo kantavuudeltaan heikot alueet

Vai käytetään Suomen hidaskasvuista, laadukasta puuta vessapaperiin? Mielipidekirjoitus vastaa epäilyihin Kainuun sellutehdashankkeesta

KaiCell toisi vaurautta Kainuuseen