Tilastovirhe karsii koneyrittäjät kokonaan pois koronatuen piiristä – "Ei voi vastata lainsäätäjän tahtoa"

Vanhentunut ja virheellinen tilastointi on viemässä satojen metsäkoneyritysten kustannustuen, jota maksetaan koronapandemian aiheuttamista menetyksistä. Kuva: Sanne Katainen

Puunkorjuuta metsissä tekevät metsäkoneyritykset ovat jäämässä kokonaan ilman kustannustukea, jota maksetaan yrityksille koronan aiheuttamista menetyksistä.

Koneyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Matti Peltola kertoo, että syynä ovat vanhentuneet tilastolähteet. Puunkorjuuyrityksiksi luetaan virheellisin perustein neljä suurta alan toimijaa: liikelaitos Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta sekä Koskitukki Oy ja Keitele Forest.

Kyseisten neljän liikevaihdosta pääosa kertyy lähinnä puukaupasta eikä puunkorjuusta. Liikelaitos Metsähallituksen liikevaihto muodostuu pääasiassa vuokratuloista, joita se saa Metsähallituksen Metsätalous Oy:ltä.

Koneyrittäjät on selvittänyt, että tukea jakavan Valtiokonttorin päätökset perustuvat tilastotietoihin, joiden mukaan puunkorjuutoimialan liikevaihto olisi Suomessa yli kolme miljardia euroa vuodessa.

"Puunkorjuuta tekevien metsäkoneyritysten liikevaihto on kuitenkin vain noin reilu 700 miljoonaa euroa, kun Suomessa korjataan puuta vuodessa noin 65 miljoonaa kuutiometriä ja keskimääräinen yksikköhinta on noin 11 euroa kuutiometriltä", Peltola laskee.

Suurta eroa tilaston ja todellisen puunkorjuuyritysten liikevaihdon välillä selittää se, että virheellisten, vanhentuneiden toimialatietojen perusteella puunkorjuuyrityksiksi luetun Metsäliitto Osuuskunnan vuotuinen liikevaihto on yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) mukaan noin kaksi miljardia euroa, liikelaitos Metsähallituksen 126 miljoonaa ja Koskitukin ja Keitele Forestin kummankin yli 100 miljoonaa euroa.

Valtiokonttori laski, että puunkorjuuyritysten liikevaihto väheni tämän vuoden huhtikuussa viime vuoden maalis–kesäkuun keskimääräiseen kuukauteen verrattuna vain kahdeksan prosenttia, mikä ei oikeuta tukeen.

Tuen edellytys on, että toimialan liikevaihto laski 10 prosenttia ja yksittäisen yrityksen 30 prosenttia. Koneyrittäjien mukaan sadoilla metsäkoneyrityksillä tapahtui vähintään 30 prosentin liikevaihdon pudotus.

"Näiden neljän suuren vaikutus vääristää erittäin merkittävästi toimialan tarkastelua. Varsinaista puunkorjuuta harjoittavien metsäkoneyritysten liikevaihdon muutokset eivät tulleet laskelmassa esiin", Peltola sanoo.

Hän toteaa, että metsäkoneyritysten liikevaihto väheni merkittävästi, kun metsäyhtiöt ja sahayritykset supistivat keväällä rajusti puunkorjuuta ja ajoivat alas raakapuuvarastojaan varautuessaan pandemiaan ja sen seuraavaan aaltoon.

"Eduskunnan talousvaliokunta katsoi, että on perusteltua kohdistaa suorat tuet nimenomaan pienille yrityksille. Nyt metsäkoneyritysten osalta tämä ei toteudu ja kyse on kuitenkin avainryhmästä, kun talouden pitäisi nousta viennin vetämänä", Peltola muistuttaa.

Yleiseen kustannustukeen oikeutettuja ovat sen sijaan tilastojen mukaan sahateollisuus, paperiteollisuus ja sellun valmistus, joiden on todettu kärsineen pandemiasta.

"Vahinko on jo tapahtunut ja Valtiokonttori on hylännyt niin sanotut erilliskaistahakemukset metsäkoneyritysten osalta."

"Metsäkoneyritysten jääminen tuen ulkopuolelle ei voi vastata lainsäätäjän tahtoa, mikä tulisi korjata pikaisesti", Peltola vaatii.

Nyt vanhentunut ja virheellinen tilastointi on viemässä satojen metsäkoneyritysten kustannustuen.

Koneyrittäjät esittää, että kustannusasetus pitäisi avata ja korjata vääristymät niin, että rajattaisiin pois liikevaihdoltaan yli 50 miljoonan euron teolliset toimijat ja liikelaitos Metsähallitus, joiden tosiasiallinen päätoiminta ei ole puunkorjuu ja joiden tila ei kuvaa puunkorjuuta tekevien metsäkoneyritysten tilannetta.

"Pystytäänkö tapahtunut vääryys oikaisemaan, riippuu pitkälti valtionhallinnon kyvystä tarkastella asia uudelleen. Kyse on metsäteollisuuden avainryhmästä, jota nyt vedetään kölin alta", Peltola toteaa.