Metsä Group suosittelee avohakkuiden välttämistä turvemailla, korjuumääriä nostetaan pohjoisessa: "Sulanmaan hakkuut ovat lisääntyneet puolella superkantavan telaston ansiosta" - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Metsä Group suosittelee avohakkuiden välttämistä turvemailla, korjuumääriä nostetaan pohjoisessa: "Sulanmaan hakkuut ovat lisääntyneet puolella superkantavan telaston ansiosta"

Yhtiö suosittelee hiiltä sitovaa metsänkäsittelyä, johon kuuluvat peitteinen metsänhoito ja avohakkuun välttäminen.
Kari Lindholm
”Metrin levyisten ja 50 000 euroa maksavien kaivinkonelapputelojen ansiosta sulanmaan urakointi turvemailla on lisääntynyt puolella”, sanoo Metsä Groupin koneurakoitsija Hannu Ranta Risu Racing Oy:sta.

Metsäkoneketju harventaa leimikkoa heinäkuun ennätyssateiden pehmittämillä turvemailla Tornion Aapajoessa. Työn alla on runsaspuustoisen 50-vuotiaan sekametsän ensiharvennus.

”Sekä hakkuu- että ajokoneisiin on asennettu metrin levyinen superkantava kaivinkonelappu-telasto, jonka ansiosta sulanmaan hakkuut ovat lisääntyneet puolella”, metsäkoneurakoitsija Hannu Ranta rovaniemeläisestä Risu Racing Oy:sta selvittää.

Vastaavia huonosti korjuukalustoa kantavia kohteita on totuttu hakkaamaan tähän saakka lähes pelkästään talvella.

Ranta huomauttaa, että superkantavilla teloilla varustetulla ajokoneella puut voidaan pinota välilanssiin myös metsätieltä ilman, että tie vaurioituu.

”Kemin piirissä noin puolet korjuukalustosta on varustettu superkantavilla teloilla, ja määrää on tarkoitus vielä kasvattaa”, piiripäällikkö Jarkko Parpala Metsä Groupista kertoo.

Aapajoen työmaa kytkeytyy Metsä Groupin uuteen turvemaiden korjuutaktiikkaan. Yhtiö tavoittelee sillä Pohjois-Suomen ojitettujen turvemaiden ja nuorten metsien hakkuumahdollisuuksien tehokkaampaa hyödyntämistä sekä suosittelee ympäristönäkökohtien kattavaa huomioimista.

”Hakkuupotentiaalista 40 prosenttia on Pohjois-Pohjanmaan turvemailla. Lapissa 15–20 prosenttia ja Kainuussa reilut 30 prosenttia”, Parpala sanoo.

Turvemaiden puusto on uutta Polar King-biotuotetehdasta Kemiin suunnittelevalle Metsä Groupille nyt entistäkin tärkeämpää, sillä toteutuessaan tehdas nielisi ennätysmäärän kuitupuuta: noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joka olisi tuplasti enemmän kuin Metsä Fibren nykyisen Kemin tehtaan puunkäyttö.

Puunhankinta-alueen soista noin 55 prosenttia on ojitettu, ja osa niistä on jo kuivunut turvekankaiksi. Parpalan mukaan kestävä hakkuusuunnite on noussut ojitusten myötä Suomessa 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa viimeisten 50 vuoden aikana.

Turpeeseen on sitoutunut valtava määrä hiiltä – kahdeksan kertaa enemmän kuin puustoon – ja siksi Metsä Group keskittyy entistä pontevammin hiilen sidontaan uusilla turvemaiden metsänkäsittelyohjeilla.

”Henkilökunta ja yrittäjät koulutetaan tämän ja ensi vuoden aikana”, Parpala sanoo.

Hiilen vapautumista jouduttaa ojitetuilla mailla turpeen hapellisen hajoamisen kiihtyminen, jonka seurauksena ilmakehään pääsee lämmittävää hiilidioksidia. Turvemaan pohjaveden pinta voi nousta esimerkiksi avohakkuiden vaikutuksesta, jolloin turpeen hapellinen osuus vähenee, ja seurauksena on metaanipäästöjä.

Metsä Groupin ilmastopakkiin kuuluvat peitteiset metsänkäsittelytavat ovat tehokas keino pohjaveden pinnankorkeuden säätelemiseksi.

”Kun puustoa harvennetaan avohakkuun sijasta, kasvuun jätetty yhteyttävä puusto huolehtii pohjaveden haihduttamisesta kasvukaudella”, Parpala sanoo.

Metsä Groupin suosittelemia hakkuumenetelmiä turvemaille ovat muun muassa yläharvennukset, kaistale- ja poimintahakkuut sekä siemenpuuhakkuut ja alikasvoksen hyödyntäminen.

”Turvemailla keinollinen viljelyketju on kallis, ja siihen verrattuna metsän säilyttäminen itse uudistuvana on myös kannattavampaa maanomistajalle.”

Lisäksi yhtiö suosittelee turhien ja liian voimakkaiden kunnostusojitusten välttämistä ja ojien syvyyksien rajoittamista.

Turvemaiden puustonkasvua ja hiilensidontaa Metsä Group suosittelee lisäämään tuhkalannoituksella, jonka on todettu kiihdyttävän kasvua jopa kymmenien vuosien ajan.

Katso uusin video
Lue lisää

Savonlinnan seurakunta käyttää metsätuloja Kerimäen puukirkon ylläpitoon

Avohakkuissa ja jatkuvassa kasvatuksessa pitäisi siirtyä sekä että -ajatteluun

Miten metsäkasvit selviävät avohakkuusta?

Greenpeace vastustaa seurakunnan hakkuita Savonlinnassa