Metsä

EU:n ilmastolaki päättää jäsenmaiden hakkuista – "Jos lulucf-päivitys hoidetaan huonosti, jälkilasku tulee meille metsäisille maille"

Euroopan unionin tulee olla ilmasto­neutraali 2050 mennessä. Sen saavuttamiseksi komissio haluaa hiili­nielut kasvuun.
Johannes Wiehn
Suomi odottaa komissiolta paraikaa vahvistusta metsien hiilinielun vertailutasosta, joka neuvoteltiin osana lulucf-asetusta. Vertailutaso kertoo, kuinka paljon hakkuita voidaan tehdä ilman, että niistä syntyviä päästöjä tulee korvata muualta. Hakkuiden tasoon EU ei kuitenkaan jäsenmaissa ota kantaa.

EU aikoo muuttaa ilmasto- ja energialait vastaamaan uusia ilmastotavoitteita ensi kevään aikana.

Ilmasto­keskustelu kääntyy jälleen metsiin, kun Suomelle tärkeä hiilinielulainsäädäntö laitetaan remonttiin.

Lulucf-asetuksesta – eli metsien hiilinielujen ja hakkuiden suhteesta – käytiin EU:ssa kolme vuotta sitten pitkä vääntö, ja nyt lainsäädäntö halutaan avata uudelleen.

Uusissa ilmastotavoitteissa piilee Suomella monia haasteita, EU-parlamentin suomalaisjäsen Nils Torvalds (r.) uskoo.

Koska metsien pinta-aloissa on EU-maiden välillä suuria eroja, myös vaatimukset nielujen kasvattamiseen voivat vaihdella. Pahimmassa tapauksessa Suomen metsät nähtäisiin EU:n hiilinielupankkina.

”Jos lulucf-päivitys hoidetaan huonosti, jälkilasku tulee meille metsäisille maille”, Torvalds sanoo.

Metsien hiilinielut mainitaan komission ilmastolakisuunnitelmassa useaan otteeseen.

Komissio toteaa, että maankäyttösektorin ja metsätalouden hiilinielu on kääntynyt Euroopassa laskuun. Tämä johtuu niin ilmastonmuutoksesta kuin metsien lisääntyneestä taloudellisesta käytöstäkin.

Metsien nielua vaarantavat muun muassa metsäpalot ja hyönteistuhot, jotka samaan aikaan uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.

”Hiilinielua tulee kasvattaa, jotta EU:sta tulee 2050 mennessä ilmastoneutraali. Metsä­taloudelle tämä tarkoittaa metsien parempaa suojelua, entistä kestävämpää metsien hoitoa sekä uudelleen metsitystä”, komissio linjaa.

Komissio esittää vuoden 2030 päästövähennykseksi 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

”Parlamentti on hyväksynyt tämän tavoitteen jo vuosi sitten. Oikeasti komission ehdotus on samoilla arvoilla mitattuna vain noin 53 prosenttia. Loput siirretään sitten lulucf-sektorin uudistukseen”, Torvalds tarkentaa.

Komissio nostaa esiin myös yksittäisen metsänomistajan ja viljelijän. Jotta nielut saadaan kasvuun, heitä tulisi kannustaa sitomaan hiilidioksidia.

Torvaldsin mielestä EU:n tulisi määritellä jäsenmaille yhteinen, vuoteen 2050 ulottuva hiilibudjetti, joka määrittäisi sen, minkä verran maat voisivat tupruttaa päästöjä tulevina vuosina.

Suomessa ehdotuksen on tuonut julkisuuteen Ilmasto­verkosto CLC. Verkoston mielestä hiilibudjetti lisäisi ilmastotavoitteiden ennakoitavuutta.

”Se on markkinaehtoinen ratkaisu, jonka kautta kiilusilmäinen Bryssel ei kohdista katsettaan suomalaisiin metsiin ja ryhdy sisältämään metsänomistajan omaisuutta toisten huonon ilmastopolitiikan maksuksi”, Torvalds perustelee.

MTK:n Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki pitää EU:n ilmastotavoitetta kunnianhimoisena ja tärkeänä.

Kun EU:ssa puhutaan metsien hiilinieluista, jäsenmaiden väliset erot täytyy ottaa huomioon.

”Ei voi mennä niin, että Suomen ja Ruotsin metsiä katsotaan vain hiilinieluina tai oletetaan, että metsämme tulisi jättää kokonaan käyttämättä. Muuten riskit kasvaisivat siihen, että olemassa oleva nielu katoaa metsätuhojen mukana kokonaan”, Leiponen-Syyrakki vastaa.

MTK painottaakin, että ilmastotavoitteet tulee saavuttaa ensisijaisesti päästövähennyksillä.

”Puun määrä metsissämme kasvaa koko ajan, ja kun metsiä käytetään oikein, niin myös nielu vahvistuu. Jos metsänomistajia kannustetaan lisäämään hiilensidontaa, sitä varten tulee rakentaa järjestelmä, jossa siitä maksetaan.”

Lue myös:

EU:n päästövähennystavoite kiristyy – komission puheenjohtajan suurpuhe nosti esiin puurakentamisen ja hiilinielut

Komissio ja Suomi kompromissiin metsien hiilinielun vertailutasoista – EU:n vaatimus Suomen alkuperäistä ehdotusta kunnianhimoisempi, mutta luku vielä elää

Komissiolta ilmastolaki: Euroopasta pitää tulla hiilineutraali 2050 mennessä, myös metsien hiilinielulainsäädäntö avataan tarkasteluun

Katso uusin video
Lue lisää

Entäs jos Suomen hiilinieluilla korvattaisiin Keski-Euroopan autoteollisuuden päästöjä?

Järjestö: Heidi Hautala, Nils Torvalds ja Elsi Katainen poliittisesti vaikutusvaltaisimmat suomalaismepit

EU-parlamentti asettumassa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisen kannalle

Illan metsä-äänestys jakaa suomalaiset europarlamentaarikot – "Taas on samat väännöt edessä siitä, millaista kestävä metsänkäyttö on"