Komissiolta ilmastolaki: Euroopasta pitää tulla hiilineutraali 2050 mennessä, myös metsien hiilinielulainsäädäntö avataan tarkasteluun - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ympäristö

Komissiolta ilmastolaki: Euroopasta pitää tulla hiilineutraali 2050 mennessä, myös metsien hiilinielulainsäädäntö avataan tarkasteluun

Keskiviikkona julkaisu tiedonanto on ensimmäinen askel tulevalle ilmastolainsäädännölle. Komissio sai välittömästi kritiikkiä vuoden 2030 tavoitteesta.
Pentti Vänskä
Komissio on arvioinut, että Suomen ­pitäisi keskittyä turpeentuotannon alasajoon ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Euroopan unionin hiilinielujen on oltava vähintään yhtä suuret kuin ilmastopäästöt vuoteen 2050 mennessä, EU-komissio painottaa tuoreessa ilmastotiedonannossaan.

"Ilmastonmuutos on meidän aiheuttamamme, joten meidän tehtävämme on toimia. Ilmastolaki ohjaa jokaista tulevaa askeltamme", komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Jäsenmaat ovat sitoutuneet ilmastotavoitteeseen viime joulukuussa, ja seuraavaksi komission tehtävänä on rakentaa konkreettista lainsäädäntöä.

Tiedonanto on sisällöllisesti vielä ohut. Siitä käy selväksi, että EU-maat voivat edetä ilmastotavoitteissaan eri tahtia mutta tavoite on kaikille jäsenmaille yhteinen.

Kaikkien jäsenmaiden pitää esittää komissiolle kuluvan vuoden loppuun mennessä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmansa ja kertoa, mitä 2050-tavoitteen saavuttaminen kussakin maassa käytännössä tarkoittaa.

Ilmastolaki antaa komissiolle myös seurantavelvoitteita. Komissio voisi tarkistaa viiden vuoden välein jäsenmaiden edistymistä, ja jos tavoite näyttäisi jäävän saavuttamatta, komissio voisi lakiehdotuksen mukaan antaa jäsenmaille suosituksia.

Myös metsänkäyttöä koskeva lulucf-asetus sekä uusiutuvan energian direktiivi avataan uudelleen tarkasteluun. Lainsäädännöt ovat olleet Suomen metsäalalle tärkeitä, koska ne vaikuttavat metsänielujen ja -päästöjen laskelmiin ja puupohjaisen biomassan käyttöön energiantuotannossa.

Vuoden 2030 ilmastotavoitteeseen komissio ei ota selkeää linjaa. Aiemmin von der Leyen sanoi, että jäsenmaiden pitäisi vähentää päästöjään vuoteen 2030 mennessä 50–55 prosentilla vuoden 1990 määristä.

Tuoreen tiedonannon mukaan "asiaa arvioidaan", mutta tavoitteen kiristäminen jää auki.

Ympäristöjärjestöistä tuli noottia heti tiedonannon tullessa julki.

"Laki on liian epämääräinen ja heikko. Se jättää jäsenvaltioille ja komissiolle liian monia mahdollisuuksia sivuuttaa ne hälytyskellot, joita tiede on soittanut", BirdLife kertoo.

Myös Suomen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kannustaa 2030-ilmastotavoitteen kiristämiseen. Suomi on vaatinut EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nopeaa kiristämistä yhdessä 11 muun maan kanssa.

"Komission tulisi suunniteltua nopeammin antaa ilmastolaissa mainittu ehdotuksensa 2030-tavoitteen kiristämisestä. Päästöjä on vähennettävä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä – ja päätös uudesta tavoitteesta on tehtävä reilusti ennen YK:n ilmastokokousta Glasgow’ssa marraskuussa”, Mikkonen toteaa.

Puola ilmoitti jo joulukuussa, että se ei hyväksy vuoden 2050 aikataulua, vaan aikoo edetä ilmastotavoitteessaan omassa tahdissaan. Sen sijaan Itävalta, Tanska, Suomi ja Ruotsi tähtäävät hiilineutraaliuteen tavoitetasoa nopeammin.

Koska vihreään talouteen siirtyminen vaatii rahaa, EU ehdottaa ilmastosopimuksen tueksi oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. Rahastolla EU auttaa jäsenmaita luopumaan fossiilisesta energiasta ja löytämään kestävämpiä ratkaisuja.

EU:n tukirahaa käytettäisiin esimerkiksi työttömäksi jäävien työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen ja uuden liiketoiminnan rakentamiseen energiasektorilla.

Uusimmissa budjettiesityksissä 7,5 miljardia euroa suunnattaisiin siirtymärahastoon.

EU-maat eivät kuitenkaan ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen tulevasta budjetista, joten rahaston koko voi vielä muuttua. Ensimmäisten arvioiden mukaan Suomelle allokoitaisiin ilmastorahaa 165 miljoonaa euroa, ja komission mukaan sitä tulisi ohjata erityisesti turvetuotannon alasajoon.

Lue myös:

EU-maat sitoutuivat hiilineutraaliin Eurooppaan 2050 mennessä – Puolalle poikkeus: maa saa lisää aikaa toimeenpanoon

Lue lisää

Ydinkokeet katkaisivat aikakauden, joka olisi voinut jatkua vielä 50 000 vuotta – maapallolla eletään nyt ihmisen ehdoilla ja se vaikuttaa koko planeettaan

Evan kysely: Talouskriisi nousi suomalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi, pandemiat jäivät toiseksi

Luopumisen tuskaa turvetuotannossa

Ilmastonmuutos voi tehdä riskikohteiden vakuuttamisen mahdottomaksi: "Ei pidä luulla, että aina ja ikuisesti voi vakuuttaa minkä tahansa kohteen"