Metsä

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut pienessä kasvussa – osuus silti vain pari prosenttia hakkuista

Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävät pienaukko- ja poimintahakkuut ovat lisääntyneet erityisesti Pohjois-Suomessa ja turvemaiden metsissä, kertoo Suomen metsäkeskus
Tero Pajukallio
Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on Metsäkeskuksen mukaan kuitenkin edelleen vain 2,7 prosenttia kaikista tänä vuonna ilmoitetuista hakkuista.

Metsien jatkuva kasvatus on hieman lisääntynyt tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita on ilmoitettu viime vuotta enemmän erityisesti Lapin ja Kainuun maakunnissa. Sen sijaan Uudellamaalla poiminta- ja pienaukkohakkuiden osuus väheni.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on Metsäkeskuksen mukaan kuitenkin edelleen vain 2,7 prosenttia kaikista tänä vuonna ilmoitetuista hakkuista. Lapissa osuus on suurin, vajaat kuusi prosenttia.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat Metsäkeskuksen mukaan lisääntyneet erityisesti turvemaiden metsissä. Näissä metsissä maanpinnan voimakas käsittely voi aiheuttaa kiintoaineiden ja ravinteiden valumista vesistöihin sekä ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen vapautumista.

Jatkuvalla kasvatuksella näitä vaikutuksia voidaan soveltuvissa kohteissa vähentää. Heikkotuottoisempien turvemetsien uudistamiseen ei usein ole myöskään taloudellisesti perusteltua investoida paljon rahaa.  

"Ojitetuilla turvemailla on yhä enemmän ikääntyneitä puustoja. Niitä todennäköisesti uudistetaan jatkossa entistä enemmän luontaisesti, kun siihen on mahdollisuus. Kokonaiskestävyyden tavoite ohjaa turvemaiden metsien käsittelyä", sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. 

Turvemaillakaan ei ole tarkoituksenmukaista välttää maanmuokkausta, kunnostusojitusta tai viljelyä, jos metsänomistajan pääasiallinen tavoite on puuntuotanto.

"Esimerkiksi tiheä varpukasvillisuus ja puustosta maahan varissut karike voivat hidastaa turvemailla metsän luontaista uudistumista jopa vuosikymmeniä", Metsäkeskus toteaa tiedotteessaan.

Juurikäävän saastuttamilla turvemailla onkin Metsäkeskuksen mukaan perusteltua uudistaa metsä viljelemällä, jotta uusi puusto olisi terveempää kuin luontaisesti syntyneet taimet.

Metsäkeskus kertoo tiedotteessaan, että jatkuva kasvatus on lisääntynyt myös kangasmailla. Parhaiten jatkuvaan kasvatukseen sopivat paikat, joissa metsään on jo valmiiksi syntynyt monikerroksellisuutta. Tasaikäiseenkin metsään on mahdollista saada kerroksellisuutta riittävän voimakkailla harvennuksilla.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä uudistuu luontaisesti. Kuusikoissa voidaan käyttää pienaukko- ja poimintahakkuita tai niiden yhdistelmiä, jolloin kasvupaikalle pyritään saamaan eri-ikäisiä ja erikokoisia puita. Männiköissä suositaan ylispuukasvatusta jatkuvan kasvatuksen menetelmänä. 

"Hakkuutapojen monipuolistuminen on myönteinen asia, mutta pelkästään jatkuvaan kasvatukseen siirtymiseen ei ole perusteita", sanoo Remes.

Jatkuvaa kasvatusta ja luontaiseen uudistamiseen tai viljelyyn perustuvaa jaksollista kasvatusta ei tulisi nähdä toistensa vastakohtina vaan toisiaan täydentävinä menetelminä. Jokaiselle metsikölle tulee valita metsänomistajan tavoitteiden ja kasvupaikan mahdollisuuksien mukainen hakkuumenetelmä. 

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Metsänomistajat pettyivät valtion kulotushankkeeseen: "Maasto on vain nokeentunut" – "Kulotus onnistui erinomaisesti", vastaa toteuttaja

Tapio ja Metsäkeskus suunnittelevat veden palauttamista suojelusoille

Saavatko ympäristöjärjestöt tosiaan kartoittaa yksityisten metsiä jokamiehenoikeudella? Varatuomari: "Sillä on selvä kaupallinen tavoite"

Metsien suojelun lainsäädäntöä yksityistetään