Metsä

Soveltuuko jatkuva kasvatus suometsiin? "Osaan metsäkuvioista sopii" – voi auttaa pitämään vedenpinnan tason oikeassa syvyydessä

Suometsissä vedenpinnan taso pitäisi pystyä pitämään 30–40 senttimetrin syvyydessä. Silloin puu kasvaa hyvin ja se sitoo hiiltä.
Johannes Tervo
Kauhavan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Alpo Puro-aho (toinen vasemmalta) esitteli koulutusaamun kohteet. Tatu Viitasaari (vas.), Kalevi Pölönen (kuusen takana) ja Kaj Hauta-aho kuuntelevat, millaisia hoitotoimia yhteismetsä on tehnyt.

Marraskuisessa metsässä Kauhavalla tarpoo joukko, jota kiinnostaa vähäpäästöinen suometsänhoito. Yhtenä puheenaiheena on jatkuva kasvatus.

”Jokainen kohde on omanlaisensa. Tapauskohtaisesti on järkeiltävä, minne jatkuvapeitteinen kasvatus soveltuu”, Alpo Puro-aho summaa koulutusaamupäivän antia palatessaan maastosta maantien varteen. Hän on Kauhavan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja.

”Kohteen erityispiirteet ja toimien järkevyys – hyvä, että nämä asiat nousivat esiin."

Metsänomistaja päättää, metsäasiantuntija neuvoo, linjaa periaatteen Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari.

Joskus on voinut olla toisin. Viitasaari naurattaa kuulijoitaan kertomalla hoito-ohjeesta, jonka ennen muinoin saattoi kuulla.

”Suometsän hoitoon vinkkejä kysynyt metsänomistaja sai ohjeeksi 'Kaikki kumoon ja kauralle'.”

Pohjanmaan maakunnissa suometsiä riittää. Suometsiin liittyviä koulutuksia on tänä syksynä ollut Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla useita.

Yhä useampi metsänomistaja haluaa lisää tietoa esimerkiksi jatkuvasta kasvatuksesta, koulutusten järjestäjät kertovat.

”Kyse on valtakirjan hakemisesta metsien hyödyntämiseen”, sanoo kauhavalaista rämettä silmäilevä Luonnonvarakeskuksen tutkija, metsänhoitaja Pentti Niemistö.

Ojitukset ovat kiistatta lisänneet puuston kasvua suometsissä.

”Mutta kun otetaan huomioon ilmastonäkökohdat, silloin pitää miettiä eri metsänhoitotoimien vaikutuksia ja etsiä uusia vaihtoehtoja.”

Ojitukset kuormittavat vesistöjä väistämättä, Niemistö sanoo.

Johannes Tervo
Alpo Puro-aho, Anna-Leena Holkkola, Pentti Niemistö ja Jussi Laurila silmäilevät mustikkaturvekankaan korpea.

"Suometsissä vedenpinnan taso pitäisi olla 30–40 senttimetrin syvyydessä. Silloin puu kasvaa hyvin ja se sitoo hiiltä”, sanoo Hiiliviisas suometsän hoito -hankkeen projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskuksesta.

Jos vedenpinnan taso on alempana, turve alkaa hajota. Silloin syntyy hiilidioksidipäästöjä.

Hyvä ei ole sekään, jos vedenpinnan taso on ylempänä kuin 30–40 senttimetriä.

”Silloin vaarana ovat metaanipäästöt. Metaani on ilmastolle monta kertaa vaarallisempi kuin hiilidioksidi.”

On siis pystyttävä tasapainoilemaan.

”Jatkuvapeitteinen kasvatus auttaa tasapainoilussa. Kun ei tehdä avohakkuuta, jäljelle jäävä puusto haihduttaa vettä ja auttaa pitämään vedenpinnan tason ihannekorkeudessa.”

Puusto vähentää myös kunnostusojituksen tarvetta.

Johannes Tervo
Tämän mustikkaturvekankaan ojitus on uusittu joitakin vuosia sitten. Metsästä tuleva oja on noin 250 metriä pitkä. Ojassa näkyy humusta keräävä lieteallas. Altaasta hyötyvät monet eläimetkin: kesän kuivalla kaudella sitä käyttävät hyväkseen esimerkiksi hirvieläimet ja metsäkanalinnut.

Uusi metsälaki mahdollisti jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen, Laurila kertoo.

Kaikkiin kohteisiin hän ei jatkuvapeitteisyyttä suosita.

”Osaan metsäkuvioista se kuitenkin sopii. Silloin se on yksi vaihtoehto lisää työkalupakissa."

Johannes Tervo
Riitta Koivukoski (vas.), Anna-Leena Holkkola ja Johanna Salla-Uitto arvioivat, sopisiko jatkuva kasvatus tälle kuviolle.

Tatu Viitasaari muistuttaa samasta asiasta.

”Olemme monipuolistamassa keinovalikoimaa. Yhteen kaavaan emme ole pakottamassa.”

Puiden kasvun ansiosta suometsät sitovat kokonaisuutena enemmän hiiltä kuin luovuttavat haitallisia kaasuja ilmakehään, Viitasaari sanoo.

”Kehittämällä hoitomenetelmiä edelleen, voidaan hillitä suometsien päästöjä ja kasvattaa hiilinieluja entisestään.”

Johannes Tervo
Suometsiin liittyviä koulutuksia on tänä syksynä ollut Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla useita. Kauhavan koulutuspäivän osanottajista ovat tässä kuvassa Jussi Laurila, Johanna Salla-Uitto, Tatu Viitasaari, Kaj Hauta-aho, Sami Nuottimäki, Riitta Koivukoski, Pentti Niemistö ja Anna-Leena Holkkola.

Suometsien sulan maan aikainen puunkorjuu on yleistynyt tasaiseen tahtiin, Viitasaari kertoo.

”Korjuu on lisääntynyt ensinnäkin siksi, että nykytalvet ovat mitä ovat. Routa voi tulla tammikuussa tai olla tulematta.”

Lisäksi suometsiä tulee entistä enemmän hakkuuseen, sillä niistä kertyy nyt satoa.

”Se johtuu 1960- ja 1970-luvuilla tehdyistä ojituksista ja muista hoitotoimista.”

Johannes Tervo
Pentti Niemistö ylittää ojaa kauhavalaisessa korvessa. ”Suometsien ojitukset ovat kiistämättömästi lisänneet puuston kasvua. Mutta kun otetaan huomioon ilmastonäkökohdat, silloin pitää miettiä eri metsänhoitotoimien vaikutuksia ja etsiä uusia vaihtoehtoja", hän sanoo.

Lue lisää:

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut pienessä kasvussa – osuus silti vain pari prosenttia hakkuista

Tutkimus: Avohakkuu ei vähennä maaperän hiilensidontaa eikä vapauta sen hiilivarastoa

Suurmetsänomistaja tahkoo tiliä jatkuvalla kasvatuksella – "Jos tasaikäismetsätalous on niin kannattavaa, miksi sitä tuetaan verovaroin 60 miljoonalla eurolla vuodessa?"

Kunnostusojituksia tehdään vuosittain jopa 70 000 hehtaarilla – Aarre: Näitä asioita onnistunut ja kannattava kunnostusojitus vaatii

Jyväskylän yliopiston tutkijat: Avohakkuista ei kannata kokonaan luopua, mutta jatkuvan kasvatuksen pitäisi olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa

Avohakkuukieltovaatimus eteni eduskunnan valiokuntakäsittelyyn – maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kalmari: "Metsien eri käyttömuodot eivät ole ristiriitaisia"

Johannes Tervo
Ojitettujen suometsien merkitys puuntuotannolle on suurin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa ja Meri-Lapissa.

Suometsät

  • Noin neljännes Suomen puuntuotannon metsämaasta on suometsiä.
  • Ojitettujen suometsien merkitys puuntuotannolle on suurin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa ja Meri-Lapissa.
  • Runsaspuustoinen räme on ihanteellinen sulan maan korjuukohde:
  • Juuristo ja rehevä alus­kasvillisuus lisäävät kantavuutta.
  • Hakkuutähteitä saadaan ajourille.
  • Suometsiin liittyviä koulutuksia on ollut Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tänä syksynä useita.
  • Meneillään ovat hankkeet Hiiliviisas suometsän hoito, Suometsien sadonkorjuu ja Ilmastoviisaat pohjalaismetsät. Kolmen hankkeen väki on yhdistänyt voimansa koulutuksissa.

Katso uusin video
Lue lisää

Puuta ja turvetta kotimaasta

Jatkuvaa kasvatusta lobataan pontevasti: kohteina muun muassa seurakunnat

Luken lausunnot eivät lämpene jatkuvalle kasvatukselle

Rauha kuumana käyvään metsäkeskusteluun