Haketta energialaitoksille valmistavien yrittäjien hakkurikapasiteetti oli Suomessa viime vuoden lopulla vajaakäytössä. Syynä näyttää olevan tuontihakkeen määrän kasvu, kun energiayhtiöt varautuvat turpeen polton vähenemiseen tuontia lisäämällä, kertoo Koneyrittäjien hakeyrittäjille tekemä kysely.
”Energiapolitiikan lyhytjänteisyys lyö nyt kasvoille. Turve laitettiin ensin ahdinkoon selvittämättä kunnolla turveveron korotuksen vaikutuksia”, Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää harmittelee.
”Rahaa virtaa ulkomaille. Tämä kaikki oli jossain määrin nähtävissä ja siitä varoitettiin, mutta viestiä ei noteerattu”, hän arvostelee.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimpien tietojen mukaan hakkeen tuonti kasvoi viime vuoden tammi–lokakuussa 18 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta. Luken seuraamassa tuontihakkeen määrässä ei ole eroteltu polttohakkeeksi ja sellun tuotantoon menevän hakkeen määriä.
Vainionpää toteaa, että polttoaineen kotimaisuus ja toimitusketjun varmuus näyttävät jääneen toissijaisiksi asioiksi.
”Näin kuntavaalivuonna on paikallaan kysyä, vastaavatko nämä energialaitosten valinnat niiden kuntaomistajien omistajapoliittisia linjauksia.”
Koneyrittäjät teki joulukuun lopussa kyselyn energiapuuta hakettaville jäsenilleen.
”Vastanneiden yritysten työmäärä ei ollut vuoden 2020 loppupuoliskolla lisääntynyt edellisvuodesta. Vajaalla puolella työmäärä oli pysynyt ennallaan. Yli puolella se oli laskenut ja heistä useimmilla merkittävästi eli noin kolmanneksella”, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kertoo.
Yleisin syy yrittäjien tarjoamien palveluiden kysynnän heikkenemiseen oli vastausten mukaan tuontihake, toinen syy oli metsäteollisuuden sivuvirtojen kuten purun ja kuoren käyttö metsähakkeen sijaan. Myös lauhat säät verottivat kysyntää.
Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella kotipaikkaa pitävän Kontioforest Oy:n toimitusjohtaja Tapio Kontio kertoo, että töiden väheneminen on leikannut yrityksen liikevaihdosta yli 25 prosenttia: kahden miljoonan euron liikevaihdosta on hävinnyt yli puoli miljoonaa euroa.
”Mitään parempaa ei ole näkyvissä”, Kontio sanoo.
Samoin arvioivat Koneyrittäjien kyselyyn vastanneet yrittäjät, joista yksikään ei ennakoinut kysynnän kasvua. Noin puolet arvioi kysynnän pysyvän ennallaan ja puolet kysynnän vähenevän hieman tai merkittävästi.
Kontio näkee energialaitosten lataavan tuontipuuhun nyt täysillä.
”Laitospäälliköt ovat suoraan sanoneet, että he eivät luota kotimaisen polttoaineen toimitusvarmuuteen ja heidän on pakko avata tuontikanavia, sillä muuten he ovat pahassa liemessä, kun turve poistuu.”
Haketta ja pyöreää puuta tuodaan hänen mukaansa kasvavia määriä Venäjältä autokuljetuksina energialaitoksille Pohjois-Pohjanmaalle asti. Rannikon lähistöllä sijaitseville laitoksille tuontihaketta tulee laivoilla.
Kontio on vakuuttunut, ettei kotimaisen raaka-aineen saannissa olisi energialaitoksilla ongelmia, jos kotimaiseen oltaisiin valmiit satsaamaan.
Puolet Koneyrittäjien kyselyyn vastanneista arvioi tuontihakkeen määrän kasvaneen merkittävästi ja lähes puolet arvioi sen kasvaneen jonkin verran.
”Arvion perusteena oli monella vastaajalla asiakkaan edustaja”, Jaakkola kertoo.
”Yrittäjien omat kokemukset hakkeen viikkotilausten laskusta kertovat omaa viestiään. Joku perusti näkemyksensä omiin näköhavaintoihinsa; venäläisiä rekkoja tuo haketta enenevässä määrin laitokselle.”
