Yliö: Vahva ja luotettava luonnonarvomarkkina hyödyttää sekä luontoa että maanomistajia
Luonnonarvomarkkina auttaa luontokadon pysäyttämisessä ja tarjoaa maanomistajille mahdollisuuden ansaita omistamiensa alueiden luontoarvojen parantamisella, kirjoittavat Panu Halme, Marko Mäki-Hakola, Petri Takalo ja Juha Hakkarainen.Suomessa on valmisteltu luonnonarvomarkkinaa aktiivisesti viime hallituskauden alusta alkaen. Luonnonarvomarkkinoilla esimerkiksi ojitetun suon omistava maanomistaja voi asiantuntijoiden avustuksella ennallistaa suon ja myydä toimenpiteen tuottaman luontohyödyn.
Tätä varten on jo kehitetty toimiva kaupankäynnin yksikkö, luonnonarvohehtaari, ja sen laskemiseen ja arviointiin tarvittavat mittarit ja työkalut.
Tällä hetkellä laaja tutkijoista, ympäristökonsulteista, maanomistajien edustajista ja muista toimijoista koostuva joukko rakentaa muita kaupankäyntitilanteissa hyödyllisiä työkaluja, kuten erilaisia palvelumalleja, sopimuspohjia ja kauppapaikkaa.
Markkina on jo käynnistynyt: viimeisen kuukauden aikana Kesko julkisti rahoittavansa 60 hehtaarin suuruisen alueen ennallistamisen, ja toisaalla metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva ilmoitti olevansa täydessä valmiudessa markkinoilla toimimiseen.
Ympäristökonsulttiyhtiöillä on tällä hetkellä arvioitavana ja laskettavana useita erilaisia yritysten ja kuntien rahoittamia luonnonarvokauppoja.
MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat tuomassa yksityisille maanomistajille ja luontoarvojen ostajille suunnattuja luonnonarvomarkkinapalveluita. Tähän liittyen luonnonarvomarkkinaa tutkiva usean yliopiston ja tutkimuslaitoksen muodostama Boost-tutkimusryhmä ja MTK ovat yhteistyössä järjestäneet maastokoulutusta metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöille markkinoilla tarvittavien aineistojen keräämiseen. Edellä mainitut näin esimerkkeinä.
Valtion rooliksi tilanteessa jää markkinan yleinen edistäminen ja valvonta.
Luotettavaan yksikköön perustuva, avoin ja toimiva luonnonarvomarkkina auttaa luontokadon pysäyttämisessä. Maanomistajilla, heitä neuvovilla ammattilaisilla ja monenlaisilla yrityksillä taas tarjoutuu mahdollisuus ansaita tuloja erilaisten heikentyneiden luontokohteiden, kuten ojitettujen soiden ja perattujen purojen ja lähteiden, luontoarvojen parantamisella.
Samalla markkina tarjoaa erilaisille luontohaittoja aiheuttaville tai luonnon tilan parantamista haluaville toimijoille luontevan reitin osallistua luontokadon pysäyttämiseen.
Syntyvistä luonnonsuojelun kustannuksista vastaa luontohaittoja aiheuttava toimija.
Valtion rooliksi tilanteessa jää markkinan yleinen edistäminen ja valvonta.
Syntyvistä luonnonsuojelun kustannuksista vastaa luontohaittoja aiheuttava yritys, rakennuttaja tai muu toimija. Kauppaa voi käydä joko suoraan kahdenvälisesti tai välittäjäorganisaatioiden apua käyttäen.
Toivomme valtiolta markkinoita edistävää roolia, jossa politiikkatoimet suunnitellaan avoimessa vuoropuhelussa markkinatoimijoiden ja tutkijoiden kanssa.
Samalla toivomme yrityksiltä positiivista otetta ja maksuvalmiutta. Luonnonarvomarkkinassa yrityksille avautuu uusi, konkreettinen väylä tukea luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa omaa vastuullisuuttaan.
Pyydämme myös kaikilta kärsivällisyyttä kasvavan markkinan alkuvaiheessa. Alkuvaiheen kokeiluihin pitää myös kuulua mahdollisuus oppia virheiden kautta.
Sekä me että kaikki muut harjoittelemme tämän uudenlaisen luonnonsuojelutyökalun käyttöä. Teemme parhaamme saadaksemme aikaan markkinan joka on reilu ja oikeudenmukainen ja tuottaa samaan aikaan merkittäviä luontohyötyjä, vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi.
Panu Halme
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Boost-konsortion johtaja
tutkimusprofessori
Suomen ympäristökeskus
Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK
Petri Takalo
toiminnanjohtaja
Metsänhoitoyhdistys Päijänne
Juha Hakkarainen
toimitusjohtaja
Finsilva
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat











