Vuosia on kannettu huolta metsäkoneenkuljettajan ammattiin valmistuvien riittävyydestä. Siellä tilanne on huomattavasti parantunut viime vuosina. Uusien koneenkuljettajien tarpeeksi on arvioitu enimmillään 440 vuodessa, ja kuljettajia on vuoden 2015 jälkeen valmistunut noin 450 joka vuosi.
Sen sijaan metsurikoulutuksessa tilanne on varsin ongelmallinen.
"Vain pieni osa opiskelemaan valituista tähtää metsurin ammattiin", kertoo kehittämispäällikkö Eila Lautanen Työtehoseurasta.
"Tarve olisi 180 uutta ammattilaista vuodessa, niin heitä tulee työelämään alle 30."
Lautasen mukaan ammattikoulujen opiskelupaikat täyttyvät kyllä, mutta yhä isompi osa metsuriopiskelijoista on eläkeikää lähestyviä maanomistajia, jotka aikovat hoitaa eläkkeelle jäätyään omia tiluksiaan, välivuoden viettäjiä tai muita omaa alaansa etsiviä henkilöitä. Moni heistä ei tähtää lainkaan ammattimetsuriksi.
"Yhden ammattikunnan ja opetushenkilöstön osaaminen on vaarassa kadota", Lautanen harmittelee.
"Ammattikunta ikääntyy. Suomalaiset metsurit ovat maailmanlaajuisesti aivan huippuammattilaisia. Ammattitaitoa ei saisi päästään katoamaan."
Työntekijöiden ammattiyhdistys Teollisuusliiton hallituksen jäsen, metsätyöntekijä Lasse Vertanen kirjoitti hiljattain MT:n yleisönosastolla, ettei metsäalalla ole työvoimapulaa.
"On ymmärrettävää, että metsuriksi eivät järkevät nuoret lähde näissä olosuhteissa, joissa suorittavaa työtä tekevää ei käsitellä enää ihmisenä, vaan tilapäisenä 'resurssina'."
Lue myös:
