Metsä

Yhteismetsien kohtalo Ylä-Lapin puukaupoissa yhä auki – korjuuyrittäjä huolissaan nuorten metsäkoneenkuljettajien tulevaisuudesta

Korjuuyrittäjät ja pienmetsän­omistajat ovat pulassa, jos yhteis­metsien FSC:n kontrolloidun puun hankinta ei pian käynnisty.
Juha Kauppinen
Leimikoiden määrä on pudonnut Ylä-Lapissa yhteismetsien jäätyä FSC:n kontrolloidun puun hankinnan ulkopuolelle. Ivalon Metsähaka Oy:n Antti Kasurinen (oik.) toivoo tilanteen ratkeavan, jotta tuleville metsäkoneenkuljettajille Joonas (vas.) ja Julius Kasuriselle riittäisi töitä.

Yli kaksi vuotta Ylä-Lapin yhteismetsissä pysähdyksissä ollut FSC:n kontrolloidun puun kauppa aiheuttaa vaikeuksia alueen korjuuyrittäjille.

”Leimikoiden määrä on mennyt vähäiseksi”, harmittelee Ivalon Metsähaka Oy:n Antti Kasurinen.

Kolme viime vuotta hän on kouluttanut metsäkoneenkuljettajaksi opiskelevia pojanpoikiaan Joonas ja Julius Kasurista käytännön työhön.

Jos puukauppa ei pian virkoa, nuorten työpaikat ovat uhattuina.

”Toinen on onneksi armeijassa, niin toiselle riittää enemmän töitä. Tämä on paikkakuntalaisena kurja tilanne, vaikka etelämpää löytyisikin töitä.”

Seisahtuneen puukaupan taustalla on FSC-sertifioinnin kontrolloidun puun hankinnan riskinarvio. Sen mukaan metsätalous saattaa aiheuttaa riskin poronhoidolle saamelaisten kotiseutualueella.

Metsäyhtiöt käyttävät kontrolloitua puuta FSC Mix -tuotteissa FSC-sertifioidun puun lisänä.

Pattitilannetta on ratkottu parin vuoden ajan sidosryh­mien kanssa Metsäteollisuus ry:n johdolla.

Puunostajat pyrkivät madaltamaan puunhankinnan riskiä kontrollitoimenpiteillä, joiden valmistelussa auttaneen ja toimenpiteitä arvioineen asiantuntijaryhmän työ on viilauksia vaille valmis.

”Meillä on vahva halu saada asiat etenemään ja informoimme sidosryhmiä heti, kun se on mahdollista”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Silja Pitkänen-Arte.

”Prosessi on kestänyt kauan, mutta keskeistä on ollut sekä kannattavan metsätalouden että elinvoimaisen saamelaisen poronhoidon edellytysten huomioonottaminen pidemmällä aikavälillä.”

Neuvotteluiden solmukohtana ovat yhteismetsät.

Hammastunturin ja Muddusjärven paliskunnat ovat arvostelleet yhteismetsien hakkuita ja maanmuokkausta luppo- ja jäkälä­laidunalueilla Inarissa.

Samaan aikaan yksityiset metsänomistajat, joista osa on myös porotilallisia, ovat kuitenkin tehneet FSC-puukauppaa ja hakkuita samojen paliskuntien alueilla.

”Tein viime syksynä Hammastunturin paliskunnan alueella hakkuita poromiesten ja muiden yksityisten omistamissa metsissä kymmenien hehtaarien alueella ilman, että paliskunta olisi niitä kritisoinut, mikä tuntuu ristiriitaiselta”, Kasurinen sanoo.

Valtaosa Inarin yhteismetsästä, noin puolet Utsjoen vanhojen tilojen yhteismetsästä ja Utsjoen porotilojen yhteismetsän koko alue sijaitsevat yhteismetsien hakkuita kritisoineiden paliskuntien alueella.

”Käytännössä metsätalous on estynyt riskinarvioinnin takia myös osalla porotilallisista ja saamelaisista, jotka ovat näiden yhteismetsien osakkaita”, MTK-­Lapin kenttäpäällikkö Anna­kaisa Heikkonen taustoittaa.

Yhteismetsät ovat nousseet prosessin aikana erityistarkkailuun, vaikka FSC:n riskinarviossa maanomistusta ei ole eritelty.

”Käytännössä yhteismetsiä käsitellään kuitenkin samanlaisilla menetelmillä kuin muita yksityismetsiä”, Heikkonen kertoo.

Yhteismetsät omistavat merkittävän osuuden Ylä-Lapin yksityismetsistä. Jos yhteismetsiä ei saada mukaan puukauppaan, kärsivät siitä myös pienmetsänomistajat.

Utsjoen porotilojen yhteismetsän puheenjohtaja Ilmari Tapiola toivoo asiaan jonkinlaista ratkaisua.

”Emme halua lietsoa konfliktia, mutta jonkinlainen ratkaisu täytyy löytää.”

Tapiolan mukaan yhteismetsässä on päätetty, ettei sen leimikoilla tehdä maanmuokkausta.

”Harvennusikäisiä kohteita pitäisi päästä käsittelemään. Metsäyhtiöt eivät kuitenkaan uskalla ostaa puuta.”

Utsjoen porotilojen yhteismetsä on kooltaan noin 5 000 hehtaaria, josta 2 000 hehtaaria on vanhaa metsää.

Alkuvuonna Lapin vanhojen metsien suojelu sai lisää kierroksia, kun ympäristöjärjestö Greenpeace kiersi inventoimassa Värriön yhteismetsää.

Myös Inarin yhteismetsän IFL-alue eli laaja luonnontilainen metsäalue nousi FSC:n riskinarvioinnin myötä tapetille. Yhteismetsä on ehdottanut noin 2 900 hehtaarin aluetta valtiolle suojeltavaksi korvausta vastaan, mutta vuosi sitten vastaus oli kieltävä.

Viitisenkymmentä vuotta korjuun parissa työskennellyt Kasurinen kokee pohjoisen yhteismetsiin kohdistuvat suojeluvaatimukset kohtuuttomina.

”Inarin kunnan maapinta-alasta on suojeltu yli 70 prosenttia. Tuntuu järjettömältä, että metsiä pyritään suojelemaan vielä lisää ja samalla menetetään vakituisia työpaikkoja.”

Lue myös:

Ylä-Lapin hakkuut jäissä jo kahden vuoden ajan: "Jos yhteismetsät eivät pääse jaloilleen, aiheuttaa se haasteita myös pienmetsänomistajille"

Ylä-Lapin yksityismetsien hakkuukiista jatkunut jo vuoden päivät – "Metsänomistajalle näyttää lankeavan FSC-pelissä maksajan ja haitankärsijän rooli"

Ylä-Lapin hakkuukiista puolitti jättirekan ajot – kustannussäästöä hakeva yhtiö on joutunut vähentämään kalustoa ja henkilökuntaa

Ylä-Lapin paliskunnilta ymmärrystä perhemetsätaloudelle FSC-kiistassa – yhteismetsien tilanne edelleen kinkkinen

FSC Suomi Ylä-Lapin puukauppahäiriöstä: ”Pitäisi todistaa, että kiistoja ei ole”

FSC:n riskinarviointi pysäytti Ylä-Lapin yksityismetsien puukaupan

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Ylä-Lapin hakkuut jäissä jo kahden vuoden ajan: "Jos yhteismetsät eivät pääse jaloilleen, aiheuttaa se haasteita myös pienmetsänomistajille"

Ylä-Lapin paliskunnilta ymmärrystä perhemetsätaloudelle FSC-kiistassa – yhteismetsien tilanne edelleen kinkkinen

FSC:n löyhät väitteet synnyttivät metsäkiistan, joka voi viedä ostajat Ylä-Lapin puulta

Ylä-Lapin yksityismetsien hakkuukiista jatkunut jo vuoden päivät – "Metsänomistajalle näyttää lankeavan FSC-pelissä maksajan ja haitankärsijän rooli"