Metsä

Metsäkonekuski tekee työssään yhtä paljon päätöksiä kuin lentäjä, ja siksi ammatti ei sovi kaikille – "Tarvittaisiin soveltuvuuskoe"

Aikaisemmin luultiin, että metsäkonekuskeiksi kouluttautuneista osa siirtyy muualle yksinäisen tai liian vastuullisen työn, kehnon palkan tai kausivaihtelun vuoksi. Näin ei ole, vaan pääsyyksi paljastui sopimattomuus alan tehtäviin.
Jussi Partanen
Kouluaikana tehtävät työharjoittelut antavat kullanarvoista kokemusta tuleville metsäkoneenkuljettajille.

Metsäkonealan koulutuksessa on pullat hyvin uunissa – uusia ammattilaisia on viime vuosina valmistunut määrällisesti riittävästi alan työvoimatarpeeseen nähden.

Yhtä edistysaskelta alalle kuitenkin vielä kaivattaisiin: soveltuvuuskoetta. Koulutus on kallista. Aika, vaiva ja rahat menevät hukkaan, jos opiskelijalla ei ole työhön vaadittavia ominaisuuksia.

"On tutkittu, että metsäkoneenkuljettaja tekee työssään yhtä paljon päätöksiä kuin lentäjä. Tämä ei ole joka pojan ammatti, vaan vaatii teknisten taitojen lisäksi motorista lahjakkuutta ja nopeaa päätöksentekokykyä", sanoo kehittämispäällikkö Eila Lautanen Työtehoseurasta.

Aikaisemmin luultiin, että alalle kouluttautuneista neljännes siirtyy muualle yksinäisen tai liian vastuullisen työn, kehnon palkan tai kausivaihtelun vuoksi. Asia selvitettiin perinpohjaisesti viime ja toissa vuonna, ja tulos oli yllättävä.

"Työtä vaille jääneistä kaksi kolmasosaa ei ollut kiinnittynyt alalle lainkaan. He eivät olleet päässeet edes tekemään työharjoitteluja koulun ulkopuolelle, koska osaaminen ei ollut riittävää. Heille olisi ollut parempi, että he olisivat ohjautuneet jo hakuvaiheessa muulle alalle."

Toinen selittävä tekijä oli muuttohaluttomuus. Työtä etsitään mieluummin muilta aloilta kuin muutetaan pois kotiseudulta.

Valmistuvat metsäkoneenkuljettajat työllistyvät hyvin. Vuoden 2015 jälkeen valmistuneista 81 prosenttia on töissä. Parhaiten työllistyvät nuoret, noin parikymppiset kuljettajat. Sen sijaan yli 40-vuotiailla valmistuvilla työllistyminen on hankalampaa.

Lautasen mukaan alan määrätietoisella asiapohjaisella tiedotuksella on saatu aikaan selvä nousu koulutukseen hakeutuvien ja valmistuvien määriin.

"Vuosina 2010–2015 valmistui keskimäärin 303 kuskia vuodessa. Vuodesta 2016 lähtien määrä on ollut reilu 450 vuodessa. Työvoiman tarve on 330–440 uutta kuljettajaa vuodessa."

Koneyrittäjät ry:n metsäasiantuntija Lauri Hyytiäinen toivoo, että koulutuksiin saataisiin edelleen lisää hakijoita.

"Haasteena on saada riittävästi ensisijaisia hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Alan houkuttelevuuden ja vetovoiman kanssa riittää yhä tekemistä, koska kilpailu hakijoista eri alojen välillä on kovaa ja ikäluokat pienenevät."

Tulevat työnantajat eli koneyrittäjät toivovat, että koulusta valmistuvat olisivat ajaneet koneilla runsaasti jo kouluaikana.

"Lisäksi on tärkeää, että motivaatio ja asenne ovat kunnossa", Hyytiäinen toteaa.

Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Ennen kännykkäaikaa metsäalan maastoharjoitukset olivat täynnä yllätyksiä: "Joskus oli intoa enemmän kuin tolkkua, ja ensimmäisen päivän jälkeen kyseltiin, että mitä olisi pitänyt tehdä, missä ja miten"

Opetus on vaaliteema

Kaikkien peruskoulun päättävien on haettava jatko-opintoihin – yhteishaku alkaa huomenna

Mistä löytyisi mediaseksikäs puutarhajulkkis innostamaan nuoria ammattimaisiksi multapeukaloiksi?