Tutkimus: Ylä-Lapissa metsätalous ei ole kannattavaa ellei kajota vanhoihin luonnonmetsiin – hiilensidonta kannattavampaa

Kuva: Jukka Pasonen

Ylä-Lapissa metsätalous on taloudellisesti kannattavaa vain, jos päästään kaatamaan ilmaiseksi syntynyttä, toistaiseksi hakkaamatonta vanhaa metsää. Uudesta tutkimustuloksesta kertoi tänään professori Olli Tahvonen Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolta. Hän puhui Suomen Akatemian Arktinen alue muutoksessa -seminaarissa torstaina.

Metsätaloutta rasittavat Ylä-Lapissa alhaiset kantohinnat ja metsän hidas kasvu. Avo- tai siemenpuuhakkuun jälkeinen metsänhoito nykymenetelmillä ei kannata taloudellisesti.

Tahvosen mukaan nykykäytäntöjä parempaan kannattavuuteen päästäisiin hoitamalla metsiä jatkuvapeitteisinä. Samalla tulisi sovitettua yhteen hiilinielut ja porotalous.

Taloudellisesti optimaalinen ratkaisu olisi jättää pohjoiset vanhat metsät koskemattomiksi hiilen varastoiksi ja porojen talvilaitumiksi. Kannattavuus edellyttää, että hiilen hinta ylittää 14 euroa hiilidioksiditonnilta. Se ylittyy helposti, sillä tällä hetkellä hinta on EU:n hiilikaupassa 40 euroa tonnilta.

Tahvosen mukaan hiilen sitominen metsiin maksaisi keskimäärin 8 euroa per hiilidioksiditonni. Se on huomattavasti halvempi keino kuin esimerkiksi Raide-Jokeri -raitiovaunulinjan rakentaminen Helsinkiin, jonka hiilipäästövähennyksen hinnaksi on laskettu 3 000 euroa hiilidioksiditonnilta.

Vuonna 2019 Ylä-Lapin yksityismetsistä hakattiin puuta 54 300 kuutiota. Vuonna 2018 määrä oli 32 000 kuutiota.

Metsähallituksella puolestaan on Ylä–Lapissa vuotuinen 115 000 kuution hakkuutavoite, mutta esimerkiksi vuonna 2019 määrä jäi runsaaseen 40 000 kuutioon, koska hakkuista ei päästy yksimielisyyteen paliskuntien kanssa. MH Metsätalous Oy:n Lapin aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen kertoo, ettei Ylä–Lapin valtionmetsissä tehdä lainkaan avohakkuita.

Tulokset ovat tutkimuksesta Parkatti and Tahvonen (2021) Economics of multifunktional forestry in the Sámi people homeland region.