Metsä

Enemmistö suomalaisista mepeistä on EU:n uusia metsäkriteerejä vastaan – "Metsätalouden näkökulmasta esitys on pöyristyttävä"

MT kysyi suomalaisilta Euroopan parlamentin jäseniltä, mitä mieltä he ovat komission metsätaloutta koskevista rahoituskriteereistä.
Kuvat: European Union 2019 / EP, Jukka Pasonen / Kuvitus: Juho Leskinen
Heidi Hautala ja Ville Niinistö (vihr.) kannattavat EU:n uusia rahoituskriteerejä ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) ei osannut sanoa. Muut kuvan mepit vastustavat niitä. Kyselyyn ei vastannut Sirpa Pietikäinen (kok.).

Euroopan komissio julkaisi toissa viikolla kestävien rahoituskohteiden luokittelujärjestelmän eli niin kutsutun taksonomian.

EU tähtää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, kun se luokittelee taloustoimenpiteitä kestäviin ja vähemmän kestäviin. Kriteereiden on tarkoitus vaikuttaa yritysten saamaan rahoitukseen. Mukana on uusia vaatimuksia myös metsätaloudelle.

MT:n kyselyyn vastanneista 13 suomalaisesta europarlamentaarikoista kymmenen ei hyväksy kriteerejä sellaisinaan. Kyselyyn jätti vastaamatta vain yksi suomalaismeppi, kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.

Metsätalouden kriteerien mukaan kestävän puuta käyttävän yritystoiminnan perustana olisi muun muassa, että yli 13 hehtaarin metsätilat raportoisivat yksityiskohtaisesti ilmastotoimenpiteistään. Vaatimukset koskisivat täten valtaosaa Suomen puunhankinnasta ja metsätiloista. Metsäala on ollut huolissaan lisääntyneestä byrokratiasta metsätiloilla ja -yrityksissä.

Rahoituskriteerit tulevat voimaan ensi vuoden alusta, elleivät jäsenmaat ja EU-parlamentti asetu niitä vastaan.

Ehdotukseen positiivisesti suhtautuvat vihreiden mepit Heidi Hautala ja Ville Niinistö. Ajatus taksonomian taustalla on tärkeä, joten esitystä ei kannata kaataa.

"On tärkeää saada taksonomia eteenpäin, jotta finanssiala voi alkaa käyttää sitä arvioidakseen eri alojen hankkeiden ympäristökestävyyttä ja jotta yritysten viherpesupuheisiin tulee todellista katetta", Niinistö kertoo.

"EU:n kestävän rahoituksen kriteerit on saatava sovittua, jotta käytännön soveltaminen ei lykkäänny. Kriteereillä ei ole ohjausvaikutusta, jos ne ulotetaan lähes kaikkeen taloudelliseen toimintaan", Hautala sanoo.

Pahimmat sudenkuopat on uudessa esityksessä vältetty, Miapetra Kumpula-Natri (sd.) toteaa.

"Bioenergia ja metsäsektori nähdään kestävinä toimialoina. Tämä on myönteinen asia varsinkin, kun tiedämme, että ensimmäisessä vuodetussa versiossa bioenergia oli luokiteltu vain siirtymävaiheen kestäväksi energiamuodoksi. En ole täysin ymmärtänyt, miksi vain 100 prosenttinen bioenergian käyttö olisi kestävää ja jos siinä taas olisi mukana kierrätysraaka-ainetta, se ei olisi."

Sanne Katainen
Usean europarlamentaarikon mielestä EU:n rahoituskriteerit lisäävät byrokratiaa ja vahvistavat EU:n otetta metsäasioista. Kahden mepin mukaan metsätalouden vaatimuksia tulisi tiukentaa entisestään.

Enemmistö suomalaisista europarlamentaatikoista pitää rahoituskriteeristöä metsätalouden kannalta ongelmallisena. Esimerkiksi biomassan energiakäytön kestävyyden luokittelu ei ole itsestään selvää.

"Esitys on ristiriitainen jo olemassa olevan lainsäädännön kanssa, esimerkiksi bioenergian kestävyyskriteerien osalta. Suomalaisen metsätalouden näkökulmasta esitys on pöyristyttävä", Petri Sarvamaa (kok.) toteaa.

"Komissio yrittää syöttää epäselviä säädöksiä lainsäätäjille laskelmoiden, ettei metsäasialle löydy blokkaavaa enemmistöä. Epäkohdat täytyy korjata ja hyväksymistä lykätä ainakin siihen asti, kunnes esitykset ydinvoiman, kaasun ja maatalouden ekoluokituksista ovat valmiit, jotta lainsäätäjät näkevät kokonaisuuden", Elsi Katainen (kesk.) vaatii.

Mauri Pekkarinen (kesk.) pitää metsätaloussuunnitelmia pidemmälle menevää ilmastoraportointia hankalana. "Voisiko sertifioinnin auditointi korvata raportointivelvollisuudet?" Pekkarinen kysyy.

"Olen huolissani komission esityksen tulkinnanvaraisuudesta. On hyvin epäselvää, millä kriteereiden noudattamista valvotaan kansallisella ja EU-tasolla."

Eero Heinäluoman (sd.) mielestä metsiä koskevan päätöksenteon ei tule valua EU:n käsiin.

"Metsiä koskeva politiikka on Suomessa ja Ruotsissa aivan eri mittaluokan kysymys, kuin muissa EU-maissa. Nykytilanne on kuvaava esimerkki siitä, miksi metsäasioiden pitää säilyä kansallisen päätöksenteon piirissä."

Hanne Manelius
Metsien ja bioenergian rahoitus­ehtojen tulkinta tarkentuu, kun komissio julkistaa uusia metsäesityksiä kesällä. Suomelle tärkeitä ovat linjaukset uusiutuvasta energiasta sekä metsien hiilinieluista.

Alviina Alametsä (vihr.) ja Silvia Modig (vas.) pitävät metsätalouden kestävyysvaatimuksia liian löyhinä. Metsämaiden liittouma heikensi alkuperäistä ehdotusta, he sanovat.

"Taksonomian metsäkriteeristö ei kaikilta osin takaa kestävää metsien käyttöä tai suojelua. Metsäpolitiikan on oltava sopusoinnussa ilmasto- ja luontotavoitteidemme kanssa, ja sitä se ei vielä ole Euroopassa tai Suomessa", Alametsä sanoo.

"Suomi on vastustanut metsäalan ilmastotavoitteita koskevaa kriteeristöä ja oli aktiivisesti vesittämässä ilmaston kannalta kunnianhimoisempia kriteereitä. Tämän takia kriteeristö on palautettava takaisin komission käsittelyyn", Modig mainitsee.

Hautala uskoo, että bioenergiaa tuskin jatkossa luokitellaan hiilineutraaliksi.

"Suomessa on hyvä varautua myös siihen, että myöhemmin sovittavat kriteerit eivät kannusta puun laajamittaiseen energiakäyttöön. Siihen voi tulla jatkossa rajoitteita, koska kasvava joukko tutkijoita kyseenalaistaa puupohjaisen bioenergian hiilineutraaliuden."

Näin suomalaiset EU-parlamentin jäsenet vastasivat kyselyyn:

1. Hyväksyisitkö EU-komission esityksen rahoitusluokittelusta (taksonomia) sellaisenaan?

2. Mitä mieltä olet metsiä koskevista vaatimuksista?

Henna Virkkunen (kok.):

1. En.

2. Kaikkia uusiutuvan energian muotoja ei kohdella esityksessä samanarvoisina: bioenergialle asetetaan tuuli- ja aurinkovoimaa tiukempia ehtoja. Vaikuttaa myös siltä, että monipoltto kierrätyspolttoaineiden kanssa ei olisi esityksessä taksonomian mukaista. Tällaisia rajoituksia on mahdotonta sulattaa suomalaisen kestävän metsänhoidon näkökulmasta.

Petri Sarvamaa (kok.):

1. En.

2. Esitys on monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä. On järkyttävää, että metsistä saatavien puupohjaisten tuotteiden ilmastohyödyt ovat jääneet huomiotta. Uhkakuvissa suomalainen metsätalous jäisi kestävien taloudellisten luokittelujen ulkopuolelle, mikä toisi todellisia haasteita biokiertotalouden jatkokehittämiselle sekä investointiympäristölle.

Mauri Pekkarinen (kesk.):

1. En.

2. Metsiin kohdistuvat kriteerit ovat uskomattoman epäselviä. Niistä voi jo päätellä, että puupohjaisen bioenergian rahoitus voi tulevaisuudessa rajautua ulos taksonomian piiristä. Raskas raportointivastuu ulottuisi käytännössä kaikkeen puun käyttöön, joka tuotetaan yli 13 hehtaarin metsätilalla. Se jättää epäselväksi.

Elsi Katainen (kesk.):

1. En.

2. Erityisesti metsätaloutta koskevat kriteerit sisältävät merkittäviä epäkohtia. Vaatimus 30-vuoden ilmastoanalyysistä metsätiloille on järjetön ja mahdoton toteuttaa. Metsäala näyttäisi jäävän ekorahoituksen ulkopuolelle, vaikka juuri kestävä metsätalous on avainasemassa ilmastotalkoissa korvaamassa fossiilisia raaka-aineita. Komissio pyrkimykset kaapata metsäpolitiikan toimivalta jäsenmailta pitää tyrmätä.

Heidi Hautala (vihr.):

1. Kyllä.

2. Olisi erikoista ajatellakaan, että metsänhoito olisi jätetty pois esityksestä. Myös sille tarvitaan nykyistä kestävämpään käytäntöön ohjaavia kriteerejä. Pienemmät metsäalat voidaan varmasti sertifioida ryhminä, mikä vähentää hallintotaakkaa. Olisiko nyt hyvä hetki laatia monipuolisesti kestävään metsänhoitoon ohjaava uusi sertifikaatti?

Alviina Alametsä (vihr.):

1. En.

2. Meidän täytyy ohjata investointeja siten, että ne edistävät EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Valitettavasti metsiin ja bioenergiaan liittyvä kriteeristö on jäänyt liian löyhäksi. Myös Suomessa hakkaamme vanhaa luonnontilaista metsää, jota on metsistämme vain kolme prosenttia. Puun energiakäyttö ei ole laajassa mittakaavassa kestävä ratkaisu.

Ville Niinistö (vihr.):

1. Kyllä.

2. Rahoitusluokittelun tehtävä on nostaa esille niitä investointeja, joista ei ole haittaa luonnolle. Kaikki metsäalan nykyiset toiminnot eivät voi olla sen piirissä, koska tiedämme metsien talouskäytön heikentävän yhä luonnon monimuotoisuutta. On metsäteollisuuden etu, että biomassan energiakäytön kriteerit ovat sellaiset, että kuitu- tai tukkipuuta ei voi käyttää energiaksi.

Silvia Modig (vas.):

1. En.

2. Komission julkaisemat kriteeriesitykset bioenergialle ja metsätaloudelle eivät ole linjassa tieteellisen tiedon tai EU:n ilmastotavoitteiden kanssa. Ne johtavat kuluttajia harhaan. Suomessa on kiinnitettävä huomiota metsäteollisuutemme kestävyys- ja biodiversiteettihaasteisiin. Kriteereiden tulee koskea kaikkia sektoreita, myös metsäalaa.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.):

1. En osaa sanoa.

2. Pidän päästöjen vähentämistä ensisijaisena kaikessa valmistelussa. Olen huolissani siitä, että onko kriteeristö riittävän selkeä ja yksiselitteinen. On tärkeää, että sääntely on selkeää ja ennakoitavaa. Pienten metsätilojen maalle raportointivelvoite mietityttää. Meidän tulee varmistaa, että Pohjoismaissa pitkällä olevan kestävän metsänhoidon periaatteet ymmärretään.

Eero Heinäluoma (sd.):

1. En.

2. Komission esityksessä ei ole riittävästi huomioitu Suomen erityislaatuista tilannetta. 13 hehtaarin pientiloille asetettava tarkastelu- ja raportointivelvollisuus olisi metsänomistajille huomattava lisäys byrokratian ja kustannusten hoitoon. Nykyisen metsätalouden jääminen taksonomian ulkopuolelle hankaloittaisi siirtymää kohti kestävää biopohjaista kiertotaloutta.

Laura Huhtasaari (ps.):

1. En.

2. Teollisuus on suhtautunut varauksella siihen, millainen bioenergian asema on. Vaikuttaa vahvasti siltä, että pieni Suomi on kärsimässä komission ideologisista ympäristötavoitteista, joilla heikennetään suomalaisten kilpailukykyä.

Teuvo Hakkarainen (ps.):

1. En.

2. Metsäala ei kuulu perussopimuksen mukaan EU:lle. Metsänomistajille halutaan asettaa päättömiä velvoitteita, joilla ei ole mitään tekemistä luonnon kanssa. En hyväksy metsään samoja karttasulkeisia ja ilmavalvontaa kuin peltopuolelle.

Nils Torvalds (r.):

1. En.

2. Meidän pitää nähdä kesällä julkaistava ilmastolakipaketti ja koko rahoitusesitys, eikä mennä tekemään yksittäisiä päätöksiä ennen kuin kokonaisvaikutus on tiedossa.

Lue myös: Komissio esittää ilmasto- ja metsänhoitosuunnitelmaa yli 13 hehtaarin tiloille – uusien kestävyyskriteerien pelätään lisäävän hallinnollista taakkaa

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Lannoitus ja juurikäävän ureatorjunta eivät komission luonnoksen mukaan edusta kestävää metsätaloutta – EU:n uudet kestävyyskriteerit iskisivät investointeihin

Metsänkäytön kestävyyskriteerit tuovat ongelmia EU:n metsämaille – Avo- ja harvennushakkuut voivat joutua vaakalaudalle

EU:ssa suunnitteilla kriteerejä, jotka tekisivät metsätaloudesta kestämättömän rahoituskohteen – Uusi "lulucf-vääntö" näköpiirissä

EU:n rahoitusmalli uhkaa tuoda lisäbyrokratiaa maa- ja metsätiloille – maatilaluoton hinta voi olla korkeampi tiloilla, jotka eivät täytä uusia kriteereitä