Metsä

Kuusikoita tuhoavat kirjanpainajat kehittyivät helteiden vuoksi ennätysnopeasti – nyt uhkana on toisen sukupolven syntyminen

Metsätuholain aikarajoja kuorellisen kuusipuutavaran poistolle metsistä pitää aikaistaa, Luonnonvarakeskus esittää.
Lari Lievonen
Kirjanpainajat ovat noin puolen senttimetrin mittaisia kaarnakuoriaisia. Runsastuttuaan kuoriaiset kykenevät joukkovoimansa turvin iskeytymään yhä terveempiin puihin. Tuhot voivat jatkua ja laajeta useita vuosia.

Kuusikoissa tuhoja aiheuttavien kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi on kehittynyt helteiden ansiosta Suomessa ennätysmäisen nopeasti.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat seuranneet kirjanpainajien riskirajojen ylittymistä seurantapyydyksistä. Nyt uhkana on sisarsukupolven kehittyminen isoon osaan Suomea. Sisarsukupolven jälkeen myös toinen sukupolvi on mahdollinen, jos lämpimät säät jatkuvat

Metsätuholain aikarajat kuorellisen kuusipuutavaran poistolle ovat olleet myöhässä tänä kesänä Luken mukaan sekä eteläisessä että keskisessä Suomessa eli niin sanotuilla A- ja B-alueella.

"Paikoitellen kirjanpainajan ensimmäisen sukupolven aikuistumiseen vaadittu lämpösumma, 700 astevuorokautta, on täyttynyt yli kymmenen päivää ennen metsätuholain kuorellisen puutavaran poisviemiselle vaadittuja aikarajoja", kertoo tutkimuspäällikkö Markus Melin Lukesta.

"Tämäkin osoittaa, että aiemmin tänä vuonna antamamme suositukset päivämäärien aikaistamisesta on tarpeellinen, jotta kirjanpainajien tuhoja voidaan ehkäistä ennalta", Melin sanoo tiedotteessa.

Kirjanpainajien esiintymisen niin sanottu epidemiaraja on 15 000 kirjanpainajaa pyydysryhmää kohti. Raja on ylittynyt neljällä seurantapisteellä 46:sta, ja sitä lähellä ollaan 14 seurantapisteellä.

Uudellamaalla Lohjan Saukkolassa kirjanpainajakannan tiedettiin olevan entuudestaan korkea. Myös Etelä-Karjalassa Lappeenrannan Joutsenossa itärajan tuntumassa ja Päijät-Hämeen Lahden Uusikylässä riskirajat ylittyivät samaan tapaan kuin vuonna 2020.

Riskiraja ylittyi myös uudessa seurantapisteessä Etelä-Savossa Juvan kunnassa Haukivuoren suunnassa. Kaikkiaan lähes 40 prosentilla pyyntipaikoista oli 23.7. mennessä pyydetty yli 10 000 kirjanpainajaa pyydysryhmää kohti. Ansat tyhjennetään seuraavan kerran elokuun lopulla.

Kirjanpainajien kehitystä arvioidaan kertyneen lämpösumman avulla.

Ensimmäinen sukupolvi aikuistuu, kun 700 astevuorokautta täyttyy, sisarsukupolvi, kun 1 150 ja toinen sukupolvi, kun 1 500 kertyy.

Kesä–heinäkuun pitkän hellejakson vuoksi sisarsukupolven kehittyminen laajassa osassa Suomea näyttää tutkijoiden mukaan erittäin todennäköiseltä. Toisen sukupolven kehittymiseen sen sijaan vaikuttaa ratkaisevasti loppukesän ja alkusyksyn säät.

"Kirjanpainajapyydyksien seuraajat ovat tyhjentäneet pyydykset helteessä ja havainneet parveilun jatkuneen monin paikoin vähintään yhtä voimakkaana kuin ennen juhannusta. Ensimmäisen sukupolven munineet kirjanpainajat ovat paritelleet uudestaan ja sisarsukupolvi muhii kuoren alla parhaillaan", kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja.

"Pyydyksiä tyhjennettäessä osa kuoriaisista oli selvästi väriltään vaaleampia. Tämä varmentaa lämpösummatarkastelun perusteella tehtävän havainnon ensimmäisen sukupolven aikuistumisesta ja parveilusta. Sisarsukupolven jälkeen myös toinen sukupolvi on mahdollinen, jos lämpimät säät jatkuvat", metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen metsäkeskuksesta sanoo.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Kuka saa puhua turpeesta? Osa tiedeyhteisöstä haluaa kieltää oikeuden kaikilta paitsi tutkijoilta

FSC-sertifioinnin perusta on laho

Kotitalouksissa syntyy vuodessa ruokahävikkiä yli sata miljoonaa kiloa – selvitä oman taloutesi hävikin määrä Luken laskurilla

Luke tekee kaikkensa, jotta suomalainen maatalous pärjäisi