Metsä

Kaukomailla himoitaan pohjoissuomalaista jäkälää – "Me emme myy, meiltä ostetaan"

Hailuodossa jäkäläbisneksellä on pitkä historia. Nykyisin jäkälän arvo moninkertaistuu joka jalostusvaiheessa.
Maiju Pohjanheimo
Polarmoss nostaa jäkälää yleensä toukokuusta lokakuuhun, kun maassa ei ole lunta eikä ilma ole poimijoille liian kylmä.

"Ihminen haluaa painaa poskensa jäkälään."

Näin toteaa hailuotolaisen Polarmossin toimitusjohtaja Pauli Karvosenoja. Yritys nostaa ja jalostaa jäkälää koristekäyttöön vientimarkkinoille.

Värjätty ja palosuojattu palleroporonjäkälä on kysyttyä tavaraa etenkin sisustuksessa nyt, kun viherseinäbuumi on lyönyt läpi. Myös kukkakaupat käyttävät jäkälää.

"Messuilla ihmiset saapuvat monen metrin päästä kädet ojossa kokeilemaan, miltä jäkälä tuntuu."

Pakko on itsekin kokeilla. Yllätys on, kun jäkälä ei olekaan kova koppura, vaan pehmeä kuin sateen jäljiltä.

Jäkälä kastellaan ennen nostoa, mikäli ei ole satanut, Karvosenoja kertoo. Koristejäkälä säilyttää kosteutensa, jos huoneilmassa on riittävästi kosteutta.

"Koristejäkälä on hyvä mittari. Jos se kuivahtaa, huoneilma on liian kuivaa."

Jäkälän nostosta Polarmoss on tehnyt sopimukset metsänomistajien kanssa.

Vuosittain yritys hankkii jäkälää 100 000–130 000 laatikollista. Yhteen laatikkoon mahtuu noin 1,5 kiloa kuivattua jäkälää.

"Metsänomistajalle maksetaan laatikollisesta 50–70 senttiä. Keskimäärin metsänomistaja saa muutamia tuhansia euroja vuodessa", Karvosenoja kertoo.

Suurimpia metsänomistajia, joiden kanssa nostosopimus on, ovat Hailuodon kunta ja seurakunta.

Jäkälä kasvaa muutaman millin vuodessa. Yhdessä paikassa kerätään jäkälää noin viiden vuoden välein.

"Pinta-alasta 10–30 prosenttia nostetaan. Jäkäläkasvustoa harvennetaan kuin porkkanapenkkiä", Karvosenoja kuvailee.

Yritys nostaa jäkälää Hailuodon lisäksi Kalajoella ja Vaalassa. Lisäksi noin kymmenesosa yrityksen käyttämästä jäkälästä tuodaan Venäjän Murmanskista.

Maiju Pohjanheimo
Sirpa Lintunen painoi poskensa pehmeään jäkälään, kun MTK:n toimihenkilöt tutustuivat Polarmossiin Hailuodossa kaksi viikkoa sitten.

Jäkälää poimivat thaimaalaiset kausityöntekijät. He ovat Polarmossin palkkalistoilla ja saavat työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

"Puolet vuodesta he työskentelevät riisipelloilla. He ovat kotimaassaan ostaneet jäkälärahoilla asuntoja ja traktoreita", Karvosenoja kertoo.

Viime vuosi oli yritykselle vaikea, kun koronaviruspandemian vuoksi thaimaalaiset pääsivät vasta loppukesästä Suomeen. Kotimaasta rekrytoitiin poimijoita, mutta poimintamäärät jäivät heillä murto-osaan siitä, mitä thaimaalaiset poimivat.

Jäkälä poimitaan käsin. Se luokitellaan muutamaan laatuluokkaan. Mitä tiiviimpi pallero, sitä arvokkaampaa se on.

Laatua valvoo neljä ukrainalaista työntekijää, jotka myös puhdistavat poimitun jäkälän.

Maiju Pohjanheimo
Pauli Karvosenoja esittelee värjättyä jäkälää yrityksen varastolla.

99 prosenttia Polarmossin jäkälästä menee vientiin. Karvosenojan mukaan vientimarkkinoiden valloitus on ollut helppoa.

"Me emme myy, meiltä ostetaan."

Jäkäläbisnes alkoi Hailuodossa jo 1920-luvulla, kun saksalaiset halusivat jäkälää hautausmaille. Nostomäärät olivat huipussaan 1960- ja 70-lukujen taitteessa, jolloin jäkälän nosto työllisti satoja luotolaisia.

Nyt 60 prosenttia jäkälästä menee sisustukseen. Liikevaihto moninkertaistui, kun värjätty jäkälä alkoi nosta suosiotaan.

Karvosenojan mukaan parhaimmat markkinat ovat Pohjois-Amerikassa, Arabiemiraateissa ja Japanissa.

Polarmoss myy värjättyä jäkälää tukkureille noin kymmenen euron kilohintaan. Japanissa ostohinta voi olla 2 000 euroa neliöltä.

Maiju Pohjanheimo
Mitä tiiviimpi pallero, sen arvokkaampaa jäkälä on.

Polarmoss Oy

  • Vuonna 1985 perustettu yritys, jonka pääpaikka on Hailuoto.
  • Jäkälän nosto, värjäys ja myynti koristekäyttöön on yrityksen päätoimiala.
  • Työllistää ympärivuotisesti 20 henkilöä ja lisäksi 30 kausityöntekijää.
  • Pauli Karvosenoja on yrityksen toimitusjohtaja.
  • Liikevaihtoa kertyy vuosittain 2,5–3 miljoonaa euroa.
Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

EU-komissaari Timmermans käsittää Suomen kriittisen metsälinjan: Kyse on myös kulttuurista, historiasta ja yksityisistä metsänomistajista

Teemat toistuvat, mutta keskustelun rytmi on yhä kiivaampi, sanoo metsänomistajien äänekkäin äänitorvi Mikko Tiirola

Sanomalehtipaperin hintaan rajuja korotuksia – "Ei puhuta kymmenestä tai kahdestakymmenestä prosentista vaan useista kymmenistä prosenteista"

Luontopaneeli: Suomen vanhat metsät suojeltava EU-tavoitteiden saavuttamiseksi – hinta 6,8 miljardia euroa, eikä arviota metsäteollisuuden tappioista ole mukana