Metsä

Katso video: Millaisen laitteen kokenut ilomantsilainen konemies kehitti suometsien maanmuokkaukseen ja uudistamiseen?

Neva 111.2 on vetävillä pyörillä varustettu jatkuvatoiminen jyrsinmuokkain, joka maanmuokkauksen lisäksi myös kylvää männynsiemenet.

Kokenut konemies ei ­epäröinyt tarttua toimeen, kun häneltä pyydettiin suometsiin soveltuvaa maanmuokkaajaa.

Hitachi 110 -kaivinkone seisoo Ilomantsin Sonkajassa Taisto Nuutisen pihapiirissä. Kaivinkoneen perään on kytketty oranssiksi maalattu kone, jonka kyljessä lukee Neva 111.2.

Se on vetävillä pyörillä varustettu jatkuvatoiminen jyrsinmuokkain, joka maanmuokkauksen lisäksi myös kylvää siemeniä. Siinä on kumipyörät, kantavat telat sekä 6,5 tonnia painoa.

Nuutinen on kokenut konemies. Kun metsäyhtiö Tornatorilta tuli 2010-luvun alussa pyyntö kehittää suometsiin sovel­tuva maanmuokkausmenetelmä, hän tarttui toimeen.

Kului talvi, ja seuraavana keväänä Neva 111.1 pääsi töihin. Koneessa ei ollut omaa moottoria, vaan se rullasi kaivinkoneen perässä tynnyripyörillään, jyrsi ja kylvi.

Kone teki hyvää jälkeä, mutta siltä haluttiin vielä enemmän, joten Nuutinen jatkoi kehitystyötä. Työn tuloksena syntyi jatkuvatoiminen ja itsevetävä Neva.

”Ensin koneessa oli viisisylinterinen Mersun moottori. Siinä ei kuitenkaan riittänyt vääntö työntekoon. Vaihdoin moottoriksi Volvon kuorma-auton 170 hevosvoimaisen moottorin, joka on kestänyt.”

Kaivinkoneen paino on 14 tonnia, ja sitä on muokattu metsäkäyttöön sopivaksi muun muassa nostamalla keulapyöriä ilmaan 18 sentin verran ja korottamalla maavaraa.

”Yhdistelmä on virtaviivainen ja kevyt kulkemaan suolla.”

Molemmin puolin konetta on 50 senttiä leveät jyrsimet kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Jyrsinten laipat rikkovat kevyesti pintamaata, pyörät tallaavat muokkausjäljen ja viimeisenä muokkausjälkeen tipahtaa siemeniä kahdesta putkesta.

Jyrsinnän ja kylvön lisäksi kone hoitaa tarvittaessa myös terveyslannoituksen.

”Kuoppia tai mättäitä tämä ei jätä jälkeensä, vaan tasaista polkua. Työpäivän aikana valmistuu keskimäärin 8,5 hehtaaria muokattua ja kylvettyä alaa.”

Kun Nuutinen kehitti Nevasta kakkosversiota, projektia rahoitti myös Pohjois-Karjalan ely-keskus. ”Käyttöhydrauliikka toimii radio-ohjauksella ja veto-ohjaus bluetoothilla, niiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat paikalliset osaajat elyn rahoituksen turvin.”

Nevalla on patentti. Jos joku tulisi konetta ostamaan Nuutiselta, pitäisi olla valmis maksamaan 60 000–70 000 euroa. Kiinnostavin vaihtoehto olisi ryhtyä valmistamaan konetta sarja­tuotantona.

”Kylvölle suosiollinen aika sanelee milloin urakoidaan. Keväällä touko–kesä­kuussa ja syksyllä syyskuun loppupuolelta alkaen siihen asti, kunnes tulee lunta”, Nuutinen kertoo.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Yllättävä tutkimustulos: Turvemaiden käyttöön vaikuttaminen toisi Suomessa merkittävästi suuremmat ilmastohyödyt kuin lihan- ja maidonkulutuksen radikaali pudottaminen

Video: Usean kymmenen kilon tyvipöllit pyörivät kevyesti suoraan klapipaikalle Heikki Mäkkylän kehittämällä laitteella

Vanhat metsäojitukset vaikuttavat yhä suomalaisiin järviin – "Etenkin turvemaiden avohakkuu–ojitus-ketjulle tulisi löytää vaihtoehtoja"

Suomen metsien hoito ja käyttö pysyttävä omissa käsissä