Leikkaavat klapikoneet sinnittelevät
Sahaavat klapikoneet ovat vallanneet markkinat, nopeasti toimivilla leikkaavilla pilkekoneilla on omat uskolliset suosijansa.
Sirkkelillä tai moottorisahatyyppisellä leikkuulla varustetut klapikoneet ovat yleistyneet (kuvassa), mutta viiltävällä leikkuulla varustetuilla koneilla vahvuutensa ohuen rankapuun teossa. Kuva: Petteri KivimäkiNykyaikaiset yhtä aikaa katkovat ja halkovat klapikoneet alkoivat tulla markkinoille 1970-luvulla. Polttopuun teon tuottavuus hyppäsi kertaheitolla, kun rankakasasta voitiin tehdä puolenkymmentä kuutiota klapeja tunnissa isommin hikoilematta.
Ensimmäiset koneet leikkasivat puun viiltämällä poikki ja samalla halkaisivat sen.
Yhä käytössä oleva menetelmä on nopea, mutta sopii parhaiten ohuelle alle 20-senttiselle rankapuulle. Katkaisujälki on epätasainen varsinkin, jos puu on ehtinyt kuivaa.
Juuri katkaisujäljestä on tullut viiltämällä katkovan pilkekoneen heikko kohta.
”Kun ihmiset alkoivat tekemään myyntiin puuta, sen piti olla sahattua”, Agromasterin Vesa Pitkäniemi sanoo.
Sahaamalla katkaisevat mallit nousivat enemmistöön, koska ne soveltuivat parhaiten myyntipuun tekoon.
Leikkaavien pilkekoneiden markkinaosuus on kutistunut noin kymmeneen prosenttiin. Niillä on omat ystävänsä ja periaatetta on kehitetty edelleen. Automatisoitu rangan syöttö on keventänyt työtä ja vähentänyt syöttöaukossa poukkoilevan rangan tuottamaa tapaturmariskiä.
Agromaster valmistaa sekä sahaavia että viiltäviä malleja. Alakynteen jääneellä giljotiinikoneellakin on vahvat puolensa.
”Nopeudessa viiltävä kone on yhä ykkönen varsinkin kun tehdään ohuesta puusta. Rankaa voi ajaa läpi niin lujaa kuin sielu sietää, traktorin voimaoton pyörimisnopeus asettaa rajat”.
Pitkäniemen mukaan räväkimmät ovat tehneet 120 kiintokuutiota klapeja kahdeksassa tunnissa. Viiltävä terä on tunnoton rankojen epäpuhtauksien suhteen toisin kuin teräketjulla katkovat koneet. Varsinkin yhteiskäytössä asialla on oma merkityksensä
Viiltäviä koneita valmistaa Agromasterin lisäksi Suomessa Bilke. Viiltävien koneiden kantaisänä pidetty Klapi-Tuiko on yhä markkinoilla, mutta se tehdään Virossa, kuten edesmenneen Nokka-koneen pohjalta valmistettu Estre.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat


