Kaupaksi käyvät nyt etenkin harvennukset – tukki liikkuu kehnommin

Puun ostajat ovat nyt kiinnostuneita etenkin harvennusleimikoista. Tukin kysyntä sen sijaan on laimentunut. Kuva: Pentti Vänskä

Puumarkkinoilla vuosi on sujunut poikkeuksellisissa merkeissä. Kaupaksi käyvät nyt harvennuskohteet, etenkin kesäkorjuukelpoiset leimikot.

”Tämä on hyvin erilainen puukauppavuosi kuin viime vuosi. Silloin oltiin hyvin voimakkaasti tukin perässä, nyt harvennusten,” sanoo Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen.

Se on hyvä uutinen niille, joilla on rästissä nuoren metsän harvennuksia.

”Suotuisin kysyntä on kesäkorjuuseen soveltuvilla harvennusleimikoilla. Pitkään on huudettu, että kuitupuulla ja harvennuksilla ei ole tarpeeksi kysyntää, nyt tilanne on suotuisa niiden osalta”, sanoo tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta.

Vielä tammi–helmikuussa puukauppamäärät olivat korkealla, jopa kovemmat kuin vuosi sitten. Kevään aikana määrät laskivat, mutta Partasen mukaan toukokuussa ostot ovat vauhdittuneet.

”Ei tässä todennäköisesti sellaista piikkiä nähdä kuin viime kesänä. Odotus on silti, että kauppaa käydään juhannukseen saakka varsin reippailla määrillä”, Partanen toteaa.

Viime kesään vertaaminen onkin vaikeaa, sillä tuolloin kauppa kävi aiempiin vuosiin verrattuna aivan omissa lukemissaan.

”Talvivarantoja jäi viime talvelta aika normaali määrä. Myöhemmin syksyllä katsotaan sitten, miltä talvi näyttää”, Partanen sanoo.

Puukaupan hidastuminen on odotettua. PTT:n mukaan pystykauppojen määrät ovat tammi–huhtikuun jälkeen viitisen prosenttia jäljessä viime vuoden vastaavan ajan määriä. PTT ennusti huhtikuun alussa, että koko vuoden osalta ostot yksityismetsistä jäisivät tänä vuonna 13–14 prosenttia viime vuodesta. Metsäekonomisti Matti Valosen mukaan näkymä on edelleen sama.

Kauppa on hiljentynyt etenkin kuusitukin osalta. Tammi–huhtikuussa metsäyhtiöt ostivat kuusitukkia 19 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Mäntytukin ostot ovat kutistuneet 9 prosenttia ja koivutukin 16 prosenttia.

”Viime vuonna kertyneet puuvarastot ovat koholla, myös tuonti heijastuu tähän”, sanoo Valonen.

Tukin kysyntää painaa sahateollisuuden tilanne. Siihen taas vaikuttavat etenkin epävarmat maailmantalouden näkymät ja kysynnän lasku Kiinassa. Myös Järvisen mukaan raakapuun pysty- ja tienvarsivarastot ovat yhtiöillä kasvaneet.

”Hintakehitys on ollut männyn osalta kuusta heikompaa. Ilmeisesti sahureilla on tällä hetkellä verraten korkeat valmiin sahatavaran varastot. Isossakin kuvassa sahatavaran näkymä on pessimistinen”, sanoo Järvinen.

Vuosi sitten kuusitukin keskihinta koko maassa liikkui molemmin puolin 65 euroa kuutiolta. Toukokuun lopussa hinta oli piirun alle 60 euroa. Mäntytukin hinta on laskenut 56 euron tuntumaan. Kuidussa sen sijaan hinnat ovat hitusen nousseet.

Kaikkiaan hinnat ovat yhä varsin korkealla, jos niitä vertaa yleisemmin viime vuosiin.

Puun tuonti Suomeen on kasvussa. Tullin tilastojen mukaan tammi–maaliskuussa raakapuuta ja haketta tuotiin 2,6 miljoonaa kuutiota eli neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuidun tuonti kasvoi 28 ja hakkeen 35 prosenttia. Valtaosa puusta tuli Venäjältä.

Venäjältä tuodun havukuidun hinta rajalla oli noin 50 prosenttia kotimaista tienvarsihintaa korkeampi ja koivukuidulla noin 30 prosenttia korkeampi. Baltiasta tuotu kuitupuu oli vielä tätäkin kalliimpaa.

Kuidun hinta on nyt parempi kuin monena aiempana vuonna.