Luonnonhoito on Sandössä talousmetsän hoidon vastakohta – suorat puut saivat lähtöpassit, haussa on hiekkaa ja porotusta

Sandössa on yhteensä kolme luonnonhoitokohdetta. Toinen kohde Dragetin itäpuolella oli läpipääsemätön seinä, metsurit kuvailevat. He kaatoivat sieltä puita lokakuun viimeisellä viikolla. Alue on yksityisten maanomistajien yksityistä luonnonsuojelualuetta. Kuva: Pasi Leino

Täällä on kuivaa!

Nauvon Sandön saarella eivät saappaat kastu syksylläkään. Saari muodostuu pitkästä hiekkaharjusta.

Kun sammalta potkii, alta paljastuu hiekkaa, näyttää metsuri Benjamin Grumann Pohjolan Metsä- ja Arboristipalvelut Oy:sta.

Sandön harjusaaren hiekkarantoja ja paahdeympäristöjä on hoidettu tänä syksynä.

”Metsä oli ottanut vallan”, Grumann kuvailee lähtötilannetta.

Keloja säilytettiin ja uusia tehtiin mäntyjä kaulaamalla. Ravinteet eivät pääse kulkemaan puussa, joten se alkaa kelottua. Kuva: Pasi Leino

Metsurit ovat kaataneet lokakuussa puita Sandön luonnonsuojelualueelta. Pois lähti noin 80 prosenttia puustosta. Lisäksi he ovat tehneet kelopuita kaulaamalla mäntyjä.

Myöhemmin rungot ja hakkuutähteet poltetaan kasoissa, jotta esiin saadaan hiekkaplänttejä. Niitä voidaan tehdä myös käsin tai kaivinkoneella.

Haussa on siis hiekkaa, avoimuutta ja porotusta.

Antti Keinonen (vas.) ja Benjamin Grumann ovat työskennelleet metsureina pari vuotta. Kuva: Pasi Leino

Sandön luonnonhoitotyöt ovat talousmetsän hoidon vastakohta, kertovat metsurit Grumann ja Antti Keinonen.

Nuoret ja suorat puut on poistettu, jäljelle on jätetty hauskannäköisiä maisemapuita ja keloja. Puuston tiheys vaihtelee avoimista paahdelaikuista tiheiköihin.

”Erikoiset kohteet ovat parhaasta päästä metsurin työssä”, sanoo Grumann.

Metsähallituksen Luontopalveluiden ohjeistus oli heistä hyvä ja Sandössä on päässyt tekemään omia valintoja: soveltamaan ja käyttämään omaa silmää.

Sandössä kasvaa esimerkiksi monelle uhanalaiselle perhoselle tärkeä kangasajuruoho. Kuva: Pasi Leino

Umpeenkasvu on arvokkaiden paahdeympäristöjen suurin uhka. Paahdeympäristöjen tila on heikentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä.

”Ötökät viihtyvät etenkin hiekan ja kasvillisuuden rajalla”, kertoo Grumann.

Luonnollisten maastopalojen väheneminen, metsitys ja typpilaskeuma saavat paljaan hiekkamaan peittymään ensin sammalen, sitten varvikon alle.

Ilmasta saapuva typpilaskeuma rehevöittää etenkin Sandön kaltaisia paikkoja. Etelä-Suomessa vuosittainen typpilaskeuma vastaa noin kolmasosaa metsälannoituksessa käytettävästä määrästä.

Metsurit aloittivat työt Sandön luonnonsuojelualueella sijaitsevalla Dragetin alueella lokakuun puolivälissä. Kohde on ajoa vaille valmis. Jäljet on tarkoitus siistiä talkootyönä. Dragetissa luonnonhoitoa tehdään sekä valtion että yksityisten mailla.  Kuva: Pasi Leino

Pohjolan Metsä- ja Arboristipalvelut Oy on erikoistunut paahdeympäristöjen ja lehtojen hoitoon, kertoo toimitusjohtaja Joonas Pohjola.

”Ne on olleet mukavia työmaita, hyvin suunniteltuja. Niitä on ollut sen verran, että niihin on kannattanut panostaa.”

Pohjolan Metsän kotipaikka on Mietoinen ja se tarjoaa palveluita Varsinais-Suomessa. Yrityksessä työskentelee metsureita ja arboristeja.

Arboristin tutkinto tukee Pohjolan mukaan luonnonhoidon tehtäviä.

Sandössä on luontaisia hiekkaharjuja. Hiekkaa on tarkoitus ottaa esiin kuntan alta. Kuva: Pasi Leino

Ennallistamista ja luonnonhoitoa Pohjolan Metsä on tehnyt perustamisestaan eli vuodesta 2018 asti.

Pohjola toivoo, että EU:n ennallistamisasetuksen myötä luonnonhoitotyöt yleistyisivät ja niihin löydettäisiin rahaa.

Pohjola toivoo, että luonnonhoitotöiden kilpailutuksissa hinnan ohella otettaisiin huomioon laatu. Ilman laatukriteerejä kuka vain voi tehdä tarjouksen.

”Se työllistää suunnittelijoita, jos pitää vahtia työn jälkeä.”

”Yleensä nuo erikoisherkät kohteet ovat työläitä ja kalliita työmaita. Se täytyy huomioida ja olla juuri niihin sopivaa kalustoa.”

Sandön luonnonhoitotöillä rantaan on tuotu avoimuutta. Metsä tihenee rannasta asteittain. Kuva: Pasi Leino

Sandön luonnonsuojelualue on Natura 2000 -alue. Sandön luonnonhoito sisältyy Rannikko LIFE -hankkeeseen.

Ennallistaminen tarkoittaa toimia, jotka tehdään kerran. Luonnonhoitoa taas tehdään useamman kerran, selventää luonnonsuojelun asiantuntija, suunnittelija Esko Tainio Metsähallituksesta.

Sandön rannoille tarvitaan metsuria seuraavan kerran 10–15 vuoden päästä, Tainio kertoo.

Sandössa on kymmenkunta vakituista asukasta. Saarelle ei ole tieyhteyttä, mantereelta tullaan kahdella lossilla. Kuva: Pasi Leino