Venäjä vie sahatavaraa ennen kaikkea Aasiaan, ylivoimaisesti suurin ostaja on Kiina

Venäläisen sahatavaran vienti Kiinaan kasvoi kolme prosenttia viime vuonna. Kuva: Markku Vuorikari

Venäjä vie sahatavaraa ja tukkeja ennen kaikkea Aasiaan.

Venäjän metsätilastoista vastaavan viranomaisen Roslesinforgin mukaan maasta vietiin viime vuonna noin 25 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa ja tukkeja. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2022, jolloin vienti oli 27 miljoonaa kuutiota.

Viennistä sahatavaran osuus on 21–22 miljoonaa kuutiota. Verkkomedia Timber Onlinen mukaan sahatavaran määrä on pysynyt lähes samana vuotta aiempaan verrattuna.

Timber Onlinen kertoo, että viime vuoden tammi–marraskuussa Kiina osti 14 miljoonaa kuutiota venäläistä puuta. Sahatavaran määrä kasvoi kolme prosenttia, mutta tukin laski 25 prosenttia.

Kiinan jälkeen toiseksi suurin vientimaa yhdentoista kuukauden aikana oli Uzbekistan, jonne Venäjä vei kaksi miljoonaa kuutiota tukkeja ja sahatavaraa. Kolmanneksi merkittävin oli Kazakhstan, joka osti 1,1 miljoonaa kuutiota venäläistä puuta. Se oli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Venäjä lisäsi voimakkaasti vientiä Turkkiin, Arabiemiraatteihin ja Hongkongiin, mutta määrät olivat pienempiä. Määrät vaihtelivat Turkin 0,3 miljoonasta kuutiosta Hongkongin 0,6 miljoonaan kuutioon.

Roslesinforgin mukaan viennistä noin 92 prosenttia menee Aasiaan.

Timber Online toteaa, että Suomi kuului aiemmin Venäjän kolmen tärkeimmän vientimaan joukkoon. Puun tuonti Suomeen loppui vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Suomi toi Venäjältä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Suurin osa tuonnista oli koivukuitupuuta ja haketta.