Pääkirjoitus: Jotakin, mitä ei halua euroissa mitata
Yli kolmasosa metsänomistajista ei ole halukas myymään metsätilaansa perheen ulkopuolisille mistään hinnasta. Siis mistään hinnasta. Joka kolmas metsänomistaja ei ylipäätään mieti metsätaloutensa kannattavuutta. Tiedot perustuvat laajaan metsänomistajakyselyyn vuodelta 2019.
Kyse ei ole vain oman onnensa nojaan unohdettujen metsäplänttien omistajista. Myös suurmetsänomistaja ja sahayrittäjä Matti Huhtamaa kertoo Aarteen haastattelussa, ettei hän seuraa lainkaan metsiensä tuottoa (Aarre 2/22, s. 18). Metsään liittyvät muut arvot ovat Huhtamaalle tuottoa tärkeämpiä, vaikka hänellä on vankkoja näkemyksiä metsänhoidosta ja hakkuutavoista.
Edellä mainitun kyselytutkimuksen tulokset käyvät arkijärkeen. Kun metsä on osa juuria, elämäntyötä ja elämänarvoja, sitä ei hinnoitella euroissa. Yhtä vieraalta tuntuisi laskea vaikkapa perheenjäsentensä tai harrastustensa taloudellista kannattavuutta. Tai myydä oman isoäitinsä, kuten tuomitseva sanonta kuuluu.
Tätä taustaa vasten aina vähän hymähdän, kun törmään somen metsäkeskusteluissa heittoon, että taas on ”ahne metsänomistaja” hakannut metsäänsä tai että metsänomistajat myyvät puuta ”rahankiilto silmissään”.
Rahaakin tarvitaan, se on selvä. Metsätila on ostettu tai siitä on maksettu perintö- tai lahjaveroa. Puunmyyntituloilla metsän omistaja maksaa pankkilainaa ja veroja, rahoittaa metsän uudistamiskulut ja metsänhoidon muita kuluja, rahoittaa pääelinkeinoaan kuten maanviljelyä, hankkii isompia kulutushyödykkeitä, tankkaa autoaan sekä ostaa kaupasta maitoa, leipää ja särvintä niin kuin kaikki muutkin.
Puumarkkinat-palstalla (Aarre 2/22, s. 22) tutkija Jussi Leppänen vahvistaa kokeneiden metsänomistajien perstuntuman, että varsinkaan kuitupuusta maksettu hinta ei ole pysynyt elinkustannusindeksin perässä. Tästäkään syystä Suomen metsiä ei kaadeta pääosin ”kiinalaisten vessapaperiksi”, vaikka niin usein väitetään.
Harvennushakkuita tarvitaan metsänhoidollisista syistä, mutta metsänomistajan paras keino sinnitellä inflaation kanssa on kasvattaa ja myydä hyvälaatuista havutukkia. Tähän päämäärään tähtäävät myös hyvän metsänhoidon suositukset, ja nykyään se tukee maailmanlaajuisia ilmastotavoitteita.
Metsäpalvelut
Osaston luetuimmat
- Video: Kanadalainen metsänistuttaja lyö maahan yli 4 500 tainta päivässä ilman pottiputkea
- Kuusamolainen kalamies siedättää itsensä hyttysiä vastaan omituisella operaatiolla – konstia ei voi suositella, mutta se näyttää toimivan
- Tässä rydössä ei hirvi etene, marjastajasta puhumattakaan – näin käy, kun suojeltuun kuusikkoon hyökkäävät kirjanpainaja, myrsky ja ely
- Video: Kuljetusyrittäjä Sampo Puurusen keksimä Sora-Sampo auttaa nopeasti, kun tie pettää
- Monimuotoisuudesta kertovan lahopuun määrä tuplaantunut Etelä-Suomen metsissä
- Huoli EU:n vyörytyksestä yhdistää Euroopan metsänomistajat
- Yle uutiset | Valkohäntäpeuraa saa syksyllä metsästää kielletyillä apuvälineillä