”Hiiripöllöpariskunta lensi pääni yli, nämä ovat ainutlaatuisia kokemuksia” – Korpiklaanin hanuristi nauttii keikkojen välissä maaseutuelämästä

Hanuristi Sami Perttula on rakennellut oman metsän puista muun muassa jatko-osan kuivaamoon sekä saunan. Myös polttopuiden teko on tuttua. Kuva: Rami Marjamäki

Keski-Euroopassa suurta suosiota nauttivan Korpiklaani-yhtyeen haitaristi Sami Perttula on maaseudun mies. Hän isännöi Raahen kaupunkiin kuuluvassa Vihannissa viljatilaa, johon kuuluu myös 80 hehtaaria metsää. Perttula sanoo maaseudun olevan syvällä sydämessä.

”Muutama päivä sitten lensi hiiripöllöpariskunta pääni yli vain muutaman metrin korkeudella. Tällaiset ovat ainutlaatuisia kokemuksia, joita ei voi kokea kaupungissa.”

”Tilani sijaitsee käytännössä keskellä metsää, sillä matkaa lähimpään naapuriin on kolmisen kilometriä. Koen ympäristön hyvin sopivaksi, sillä nautin maaseudun rauhasta.”

38-vuotias Perttula kasvoi maatilan askareisiin ja metsätöihin jo nuorena. Silloin hänen tiensä vei kaksoisveli Tonin ja Rauno-isän kanssa usein metsäreissuille.

”Kävimme metsässä eri merkeissä. Koska maatilalla tarvittiin paljon puuta rakennushommiin ja korjauksiin, haimme sitä omasta metsästä. Samoin oli polttopuiden laita, ne tehtiin omasta puusta.”

Sami Perttula on soittanut haitaria Keski-Euroopassa suositussa Korpiklaanissa vuodesta 2013 lähtien. Kuva: Rami Marjamäki

”Opin nauttimaan metsästä muutoinkin. Jo lapsena jäivät mieleen upeina hetkinä nokipannukahvit ja nuotiomakkarat. Tärkeä osa lapsuutta olivat myös metsäleikit, sillä rakensimme veljeni kanssa majoja puihin.”

Kotitila siirtyi Perttulalle virallisesti neljä vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Hänen isänsä on myös edelleen tiiviisti mukana töissä, sillä Perttulalle kertyy vuodessa jopa kolminumeroinen määrä matkapäiviä eri maissa. Hän on kuitenkin aktiivisesti mukana tilan töissä aina kuin mahdollista. Samalla myös oman metsän puut ovat tulleet hyötykäyttöön.

”Kaadoin keväällä parikymmentä tukkipuuta, ja toimitin ne sahalle. Nikkaroin laudoista isäni kanssa jatko-osan kuivaamoon. Olen aiemmin tehnyt isän kanssa myös saunan oman metsän haavoista.”

Myös polttopuut syntyvät omasta takaa.

”Minulla on halkomakone, eli en huhki sentään pelkällä kirveellä ja sahalla”, Perttula hymyilee.

Metsätöitä Perttula tekee erityisesti talvisin, sillä kesä kuluu kauraa ja ohraa tuottavalla viljatilalla sekä keikkailemalla maailmalla.

”Hoidan talvella pois tuulenkaadot sekä teen raivaussahahommia. Metsää kaadan vain tarpeen mukaan.”

Perttula ei ole teettänyt metsässään harvennushakkuita, vaikka on pyytänyt tarjouksia.

Hän ei halua metsäänsä myöskään päätehakkuita. ”En halua hakkuita, joissa metsä kaadetaan paljaaksi ja kasvatetaan sen jälkeen uutta puuta tilalle. Näen menetelmän hyvin väkivaltaisena metsää kohtaan.”

”Tapani on sellainen, että valmiit puut otetaan pois ja annetaan muiden kasvaa. Metsään ei ole myöskään ollut tarvetta istuttaa hetkeen uusia taimia, viimeiset istutukset ovat useamman vuosikymmenen takaa.”

Metsä on Perttulalle kokonaisuudessaan voimavara. Keikkamatkoilta palattua hän suuntaa lähes aina suoraan metsään yhdessä koiransa kanssa.

”Teen silloin metsälenkin hiljakseen kävellen. Saan samalla rauhan, kun isojen kaupunkien tunnelma jää taakse. Kontrasti onkin melkoinen, häly muuttuu hiljaisuuteen.”

”Metsässä aistit kirkastuvat, huomio alkaa kiinnittyä pieniin asioihin, tämä taas siirtyy elämääni rauhallisuutena.”

Perttula kokee olevansa metsässä yhteydessä vanhan elementin kanssa.

”Tämä elementti tekee kaiken luonnostaan oikein vain olemalla olemassa. Toisin on ihmisten laita, meillä on koko ajan päämäärä, johon pyritään, emmekä koe olevamme ikinä valmiita. Pyrin pitämään tätä tunnetta mukana elämässäni, se tuo rauhaisaa voimaa.”

Metsä on mukana myös Korpiklaanin musiikissa niin teksteissä kuin videoissa.

”Olemme kaikki varsin luonnonläheisiä muusikoita, jotka viihtyvät metsässä ja vesien äärellä.”

Bändin syksy ja talvi tulee kulumaan pääosin uuden albumin teossa.

”Meidät voi nähdä myös joulukuussa muutamilla Suomen keikoilla.”