Kannattaako oman tulisijan tuhkat kärrätä metsään? Asiantuntija antaa vinkit tuhkan hävittämiseen

Kunnolla palaneen puun tuhka on harmaata tai valkoista. Musta tuhka kertoo siitä, että puu ei ole palanut kunnolla.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Puutuhka sopii metsän lannoittamiseen.

Esimerkiksi sadan kilon tuhkamäärä kannattaa levittää muutaman aarin kohteelle heittelemällä. Seuraavana vuonna tuhkaa voi levittää seuraavalle kohteelle, vinkkaa metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Metsäkeskuksesta.

Kaupallisissa lannoituksissa puutuhkaa levitetään hehtaarille 3 000–5 000 kg. Se lisää puuston kasvua noin 2,5–3 kuutiometriä hehtaarilla vuosittain.

Oman tulisijan tuhkan levittämisessä kasvuvaste on pienempi, kun lannoitteen levitysmäärä on vähäisempi, Viitasaari kertoo.

Puut pystyvät ottamaan tuhkan ravinteet vastaan vasta muutaman vuoden päästä levittämisestä. Kasvureaktio näkyy metsässä 3. tai 4. vuotena.

”Ravinteet on parempi palauttaa suometsään lisäämään puuston kasvua kuin läjittää takapihalle”, sanoo Viitasaari.

Tuhka toimii, kun maaperässä on puutetta kaliumista ja fosforista mutta typpeä on käytettävissä. Hyviä kohteita ovat rehevät turvemaat ja erityisesti paksuturpeinen puolukka-mustikkatyypin kasvupaikka. Karukkosuot ja kivennäismaat eivät tuhkasta hyödy, sillä niissä on puutetta typestä.

Tuhkalannoituksen yhteydessä nousee Viitasaaren mukaan usein esiin kysymys luonnonmarjoista. Tuhkan raskasmetalleilla ei ole niihin vaikutuksia.

”Oman puunpolton määrillä suositusarvot eivät missään nimessä mene rikki.”

Kunnolla palaneen puun tuhka on harmaata tai valkoista. Musta tuhka kertoo siitä, että puu ei ole palanut kunnolla. Silloin tuhkaan syntyy PAH-yhdisteitä, jotka ovat karsinogeenejä eli syöpävaarallisia, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Kotitulisijan tuhka ei Harlinin mukaan usein ole täysin palanutta. ”Jos puun seassa on poltettu roskaa, tuhka saattaa muodostua jopa ongelmajätteeksi.”

Erikoistutkija Sannakajsa Velmala Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa perusasioita. Tuhka on kuumaa, kun se otetaan tulisijasta. Pölisevää tuhkaa ei pidä hengittää. Siltä voi suojautua esimerkiksi kasvomaskilla.

”Paloturvallisuus, oma turvallisuus, syötävien kasvien turvallisuus – monta asiaa pitää ymmärtää ennen kuin käyttää tuhkaa mihinkään. Siinä voi muuten polttaa talonsa ja myrkyttää itsensä.”

Vastoin vanhoja uskomuksia tuhkaa saa laittaa myös kompostiin, kertoo Velmala.

”Nykytieto ei tue totaalikieltoa. Tuoreempi tutkimus näyttää, että pieninä määrinä koivupuutuhkan käyttö voi kotikompostissakin nostaa pH:ta ja nopeuttaa kompostiprosessia.”

Vanha näkemys todennäköisesti tulee ajalta, jolloin ulkovessoissa käytettiin suuria määriä kalkkia. Se käytännössä pysäytti mikrobitoiminnan.

Tuhkan määrä tulee pitää alle kymmenesosassa kompostimassan määrästä.

Rakennusalan yritys NCC tutki vuosia puutuhkan käyttöä lupiinien torjunnassa.

Tutkimuksessa selvitettiin, voisiko puutuhkalla nostaa kasvualustan pH:n lupiinille epäedullisen korkeaksi, ja voisiko rakeistetulla tuhkalla torjua lupiinia piennaralueilla.

Kasvatuskaappikokeissa tuhka heikensi lupiinin itämistä ja kasvua.

”Ulkokokeissa suurellakaan tuhkamäärällä ei saatu laboratoriokokeita vastaavia tuloksia, joten rakeistetun tuhkan levittäminen pientareille saattaisi ennemminkin lannoittaa lupiinia kuin estää sen kasvun”, Jyväskylän yliopiston pro gradu -tutkija Anna Tuominen totesi NCC:n tiedotteessa.

Luonnonsuojeluyhdistys Villi vyöhyke ry oli mukana kokeiluissa. Puheenjohtaja Jere Niemisen mukaan kokeilut olivat niin pienimuotoisia, että niiden perusteella ei pysty tekemään johtopäätöksiä tuhkan toimivuudesta vieraslajien torjunnassa.

”Tuhkassa on edelleen potentiaalia. Käytännön kokeilu tiealueella olisi yksi seuraavista askelista.”

Hortensian kukka on happamassa maassa sininen, emäksisessä punainen. 

Kirkastaako tuhka lammen vettä? Näin väittää yhdysvaltalaisen Copper Knoll Farmsin somessa leviävä video.

”Tuhkaa ei saa päästää vesistöön. Tutkimusta siitä, että tuhkalla voisi kirkastaa vettä, ei ole”, sanoo erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.

Puutuhkan ravinteet päinvastoin rehevöittävät vesistöjä eli lisäävät levien kasvua.

Raskasmetallit taas voivat Härkösen mukaan rikastua lammen ravintoketjussa: ne voivat päätyä kasvi- ja eläinplanktonin kautta pohjaeläimistöön ja kaloihin saakka.

Tuhka on myös voimakkaasti emäksistä, mikä voi vaikuttaa myös lammen eliöstöön.

”Kalalajit, eläinplankton ja pohjaeläimistö vaativat tietynlaisen, usein neutraalin pH:n voidakseen elää. Ne voivat kärsiä happo-emästasapainon muutoksista.”

Esimerkiksi metsien tuhkalannoituksessa Härkösen mukaan oleellista on, että tuhkaa ei päästetä vesistöihin, eikä myöskään ojiin.

Tuhkalannoituksen ajatellaan vähentävän kunnostusojituksen tarvetta ja siten vesistökuormitusta: lannoitus voi saada puut kasvamaan paremmin.

Tuhkasta saa lipeää, kun sitä sekoittaa veden kanssa. Lipeää on perinteisesti käytetty saippuan valmistukseen, Harlin kertoo.

Nykyään lipeää löytyy kodeista esimerkiksi astianpesutableteista ja viemärinavaaja-aineista.

”Tuhka ei välttämättä ole yhtä tehokas kuin kaupan saippua. Emäksinen pesuaine voi vaurioittaa esimerkiksi nykyaikaista lateksimaalipintaa”, Harlin kertoo.

Auttaako tuhka raikastamaan jääkaapin?

Some-videossa suositellaan puutuhkan laittamista jääkaappiin avoimessa kipossa. Videon mukaan tuhka imee tuoksuja ja raikastaa jääkaapin.

”En panisi jääkaappiin. Eihän tuhka sieltä mihinkään haihdu, mutta kippo voi kaatuessaan saa sotkua aikaan”, sanoo dosentti, elintarviketieteiden tohtori Susanna Kariluoto Helsingin yliopistosta.

Jääkaapin raikastamiseen voi käyttää esimerkiksi soodaa tai sitruunaa, Kariluoto vinkkaa.

Lähde: Hyötykasviyhdistys: Näin käytät puutuhkaa oikein https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/nain-kaytat-puutuhkaa-oikein/