Metsä Fibren Kemin tehtaan viimeisiä lupavääntöjä käydään vesistöpäästöistä – Luonnonsuojeluliiton jälki näkyy

Metsä Fibre on aloittanut uuden biotuotehtaan valmistelutyöt Kemissä purkamalla vanhoja rakennuksia. Yhtiö on käynyt ympäristölupaviranomaisen kanssa kirjeenvaihtoa vielä joulukuussa jäteveden natrium- ja sulfaattimääristä. Kuva: Kuvat: Metsä Group, kuvaakaappaus asiakirjasta

Luonnonsuojeluliiton (SLL) mielestä Metsä Fibren Kemiin suunnitteleman biotuotetehtaan ympäristölupahakemus pitäisi hylätä samoin perustein kuin millä korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Finnpulpin ympäristöluvan.

Kemin hankkeen lupaviranomaisen eli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) mukaan lupapäätös valmistuu vuoden loppuun mennessä.

SLL todennäköisesti valittaa luvasta, jos avi sen myöntää, sanoo Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Tapio Siirilä.

KHO perusteli Finnpulpin kielteistä päätöstä vesistövaikutuksilla. Ympäristöluvassa ei selvitetty päästöjen vaikutusta Kallaveteen riittävästi koko tehtaan elinkaaren ajalta.

Luonnonsuojeluliiton Lapin piiriä asiantuntijana avustava ympäristöbiokemisti Jari Natunen on selvittänyt myös Talvivaaran kaivoksen jätevesipäästöjä. Kuvassa hän merkitsee Sotkamon Nuasjärvestä otettua vesinäytettä. Kuva: Johanna Överfors

SLL:n mielestä olemassa olevan tehtaan vaikutukset Perämereen pitäisi huomioida.

"Luonnon perustila ei ole se, että siellä on se nykyinen tehdas", toteaa SLL:n Lapin piiriä asiantuntijana avustanut ympäristöbiokemisti Jari Natunen.

SLL:n Lapin piiri on huomauttanut aville annetuissa muistutuksissa erilaisista yhdisteistä jätevesipäästöissä.

Natusen mukaan merkittävän ongelman muodostavat niin sanotut AOX-päästöt eli klooratut orgaaniset aineet. Osa niistä voi rikastua vesieliöiden ravintoketjussa.

Lisäksi Natunen näkee uhan puun uuttoaineissa. Niiden joukossa on kasvihormoneja muistuttavia yhdisteitä.

"Valitettavasti AOX- ja uuttoaineita ei ole riittävällä tavalla selvitetty yksittäisinä ainesosina. Silloin ei voida tietää päästöjen vaikutuksia."

Metsä Fibren Aville marraskuussa toimittaman selvityksen mukaan jätevedessä olisi alumiinia 13,4 milligrammaa litrassa.

"Se on aivan hirvittävä lukema. Esimerkiksi Talvivaarassa päästöraja vesistöön on 0,5 milligrammaa litrassa", Natunen vertaa.

Alumiini voi tukkia kalojen kiduksia.

Talvivaaran kaivoksen ja Kemin sellutehtaan jätevesien purkupaikat eivät ole suoraan verrannollisia, sillä Kemissä päästöt lasketaan mereen, kun taas Talvivaaran purkuputki vie Nuasjärveen.

SLL:n Lapin piiri epäilee Metsä Fibren kiertävän jäteveden aiheuttamaa kuormitusta jo nykyisellä sellutehtaalla viemällä soodasakkaa kaatopaikalle.

Natusen mukaan sama ongelma vaikuttaisi olevan muillakin sellutehtailla Suomessa.

Sakasta veteen liukenevien ionien pitoisuutta kuvaava TDS-arvo on Metsä Fibren teettämässä analyysissa niin suuri, että se ylittää kaatopaikka-asetuksessa mainitun normin.

"Osa suolapitoisesta jätteestä viedään kaatopaikalle, mitä kautta sitä päätyy vesistöön. Tulee sellainen olo, että metsäteollisuus on vedättänyt ympäristöviranomaisia."

Avin ympäristöylitarkastajan Mari Kangasluoman mukaan kaatopaikka-asetuksen TDS-normit eivät koske tavalliselle kaatopaikalle sellaisenaan sijoitettavaa soodasakkaa.

Metsä Fibren tehdaskaatopaikalla on voimassa oleva ympäristölupa. Ainoa muutos, jonka uusi tehdas toisi, olisi soodasakan määrän kasvu.

"Kyseiseltä teollisuusjätekaatopaikalta jätevedet on johdettava nykyäänkin käsiteltäväksi tehtaan jätevedenpuhdistamolle, eikä käsitykseni mukaan kaatopaikalta vuoda mereen päästöjä", Kangasluoma toteaa.

Luonnonsuojeluliiton ja Metsä Fibren edustajat ovat tavanneet toisiaan ympäristölupaprosessin aikana useasti.

"Emme ole kauheasti saaneet siitä. Jäi tunne, että he ovat lähinnä halunneet tietää, mitä me tiedämme", Natunen sanoo.

Yhtenä keskustelun aiheena on ollut metsätalouden vaikutus ympäristöön. Metsän käytön vesistövaikutuksia ei huomioida tehtaan ympäristölupaprosessissa. Luonnonsuojeluliiton mielestä pitäisi, tosin nykyinen laki ei sitä mahdollista.

Yhdessä asiassa Natunen antaa metsäyhtiölle tunnustusta.

"Aika edistyksellisesti yhtiö esittää, että jatkuvan kasvatuksen osuus turvemailla pitäisi nostaa 50 prosenttiin. En ole nähnyt muilta metsäyhtiöiltä vastaavaa kädenojennusta."

Luonnonsuojeluliiton huomautukset ovat saaneet huomiota. Avi on pyytänyt Metsä Fibrelta useita selvityksiä järjestön esille nostamista asioista, esimerkiksi jätevesien yhdisteistä.

Natusen mukaan tiedoista puuttuu yhä olennaisia asioita, kuten kloorattujen yhdisteiden pitoisuudet.

Metsä Fibre on tehnyt tehdassuunnitelmiinsa osin muistutusten seurauksena muutoksia, jotka vähentävät ilmaan johdettavia typpipäästöjä. Luonnonsuojeluliitto vaati samaa tasoa kuin Kaicellin sellutehtaan ympäristöluvassa edellytettiin. Metsä Fibren ympäristölupahakemuksessa soodakattilan päästörajat alittavat nyt Kaicellin luvassa edellytetyn soodakattilan päästörajan.

MT pyysi Metsä Fibreä ottamaan kantaa keskeisiin Luonnonsuojeluliiton esille nostamiin väitteisiin.

Metsä Fibren tehdashankkeesta vastaava johtaja Jari-Pekka Johansson toteaa, että yhtiö on vastannut ympäristölupaprosessin aikana kaikkiin lupaviranomaisen kysymyksiin.

"Olemme käyneet aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmiemme kanssa ja olemme huomioineet YVA- ja ympäristöluvitusprosessien aikana esitetyt näkökulmat."

Lue myös:

Metsä Fibre sai ympäristöluvan Kemin biotuotetehtaalle aluehallintovirastolta – toiminnan saa aloittaa jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista