Näin kävi lintujen laulun avohakkuualueilla

Töyhtötiainen vältteli avohakkuualueita valikoiden. Kuva: Timo Heikkala

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat selvittivät, miten avohakkuu vaikuttaa Lounais-Suomen metsälintuihin. Tulokset viittaavat siihen, että paikalliset metsälinnut välttelevät alueita, joissa on tehty voimakkaasti avohakkuita.

Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla lintujen ääniä, ja tutkijat kykenivät tunnistamaan 12 lintulajia, jotka asuvat alueella. Kaikki lintulajit eivät suhtautuneet avohakkuualueisiin samalla tavalla, tutkijat kertovat tiedotteessa.

Tutkijat keräsivät äänidataa viikon ajan varhaiskeväällä 2020 ja toisen kerran keväällä 2024 sen jälkeen, kun puolessa tutkimuspaikoista oli toteutettu avohakkuita.

Tutkimuksessa verrattiin lintujen ääntelyaktiivisuuden muutoksia avohakkuualueilla sekä alueilla, joilla ei oltu tehty avohakkuita. Lintujen ääntelyaktiivisuus väheni merkittävästi alueilla, joissa yli kolmasosa metsästä oli hakattu sadan metrin säteellä ääntä tallentaneesta laitteesta.

Tarkastelluista linnuista puukiipijä vältteli alueita, joilla oli suoritettu voimakkaita avohakkuita, mutta myös alueita, joilla hakkuut olivat maltillisempia. Töyhtötiainen ja hippiäinen välttelivät avohakkuualueita vain, kun hakkuut olivat olleet voimakkaita. Sen sijaan palokärjen liikkuminen alueella jopa lisääntyi avohakkuun jälkeen.

Tutkijat ehdottavat, että avohakkuiden kielteisiä vaikutuksia vähennettäisiin ottamalla käyttöön metsänhoitomenetelmiä, jotka ylläpitävät paremmin metsien monimuotoisuutta ja elinympäristöjen jatkuvuutta.