Metso-ohjelmalla onnistuttiin suojelemaan monia arvokkaita kohteita: "Valintakriteerit toimivat"

Metso-ohjelmalla saatiin onnistuneesti suojeltua metsiä. Kuva: Juha Siitonen

Kuva: Jukka Pasonen

Millaisia ovat Metso-kohteiden luontoarvot ja miten ne vastaavat ohjelman tavoitteita? Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt asiaa ja kartoittanut sitä varten kohteita Uudeltamaalta, Pohjois-Savosta, Etelä-Pohjanmaalta ja Kuusamosta sekä muutamia Kaakkois-Suomesta.

Suojeltavien alueiden valinnassa käytetään luonnontieteellisiä valintaperusteita. Tutkimuksen mukaan ne täyttävät tehtävänsä erittäin hyvin.

Parhaimmilla eli niin sanotuilla ensimmäisen luokan kohteilla uhanalaisia kääpä- ja kovakuoriaislajeja oli selvästi enemmän kuin kakkos- ja kolmosluokan kohteilla.

"Metson toteutuksen kannalta tämä on rohkaiseva ja tärkeä tulos. Koska valintakriteerit toimivat, voidaan jatkossakin luottaa siihen, että niillä saadaan hyviä kohteita suojeluun", tiivistää tulokset Luken tutkija Juha Siitonen.

Inventoidut kohteet olivat keskenään hyvin erilaisia. Mukaan mahtui isoja ja pieniä alueita sekä kohteita, joissa uhan­alaisia lajeja oli paljosta vähään. Eroja havaittiin myös maantieteellisten alueiden välillä ja sisällä.

"Jatkossa pitäisi priorisoida parhaita eli isoja ja laadukkaita suojelukohteita sen sijaan, että suojellaan pientä silppua. Tällöin suojelu on tehokkainta ohjelman tavoitteiden kannalta."

Kuusamossa uhanalaisia lajeja oli ykkösluokan alueilla lähes kymmenen kertaa enemmän kuin Uudellamaalla, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan kohteet olivat heikoimpia.

"Tämä selittynee sillä, että Etelä-Pohjanmaalla metsää on käytetty pitkään ja intensiivisesti. Kuusamossa taas on säilynyt metsiköitä, joissa uhanalaista lajistoa on runsaasti."

Kaakkois-Suomesta inventoitiin vain kolme kohdetta, mutta ne vetivät vertoja Kuusamon kohteille. Uhanalaisia lajeja leviää todennäköisesti Venäjän puolen lahopuustoisista metsistä Kaakkois-Suomeen.

"Tämän perusteella suojelua kannattaisi panostaa erityisesti Kaakkois-Suomeen ja rajan läheisiin alueisiin. Siellä esiintyy myös lajistoa, jota ei muualla Etelä-Suomessa ole."

"Tuloksista ei kannata vetää sellaista johtopäätöstä, että suojelu ei kannattaisi esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla", Siitonen painottaa. Siitä seuraisi, että alueilla, joilla monimuotoisuus on jo vähentynyt, menisi entistäkin huonommin.

Tulokset kertovat, että Metso-ohjelma toimii ja ohjelmalla turvataan ekologisesti laadukkaita kohteita.

"Myös suojeltavaa löytyy ja metsänomistajat ovat halukkaita tarjoamaan kohteita", tutkija Terhi Koskela Lukesta kertoo.

Ongelmia aiheuttaa ohjelman rahoituksen leikkaaminen. Siitonen ja Koskela arvioivat, että nykyisillä resursseilla ohjelman tavoitteena olevaa suojeltujen alueiden hehtaarimäärää ei saavuteta vuoteen 2025 mennessä.