Tutkimus: Lajituntemus länsimaissa heikkenee – vastaajat osasivat nimetä elinympäristöstään vain kaksi kasvilajia ja kolme lintulajia
Tuore tutkimus osoittaa, että erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa lajien tuntemus on vanhempia huonommalla tolalla.
Vain harva tunnisti siankärsämön, joka Suomessa on yksi kaikkein tutuimpia niittykasvejamme. Kuva: Oskar von EssenLeibniz Center für Agricultural Landscape Research (ZALF) on tehnyt uuden tutkimuksen, jossa eri-ikäisiä aikuisia entisen Itä-Saksan maatalousvaltaisella alueella pyydettiin nimeämään kaikki tunnistamansa luonnonvaraiset kasvi- ja lintulajit elinympäristöstään.
Vaikka osallistujat asuivat alueella, jolla oli paljon lintu- ja kasvilajeja, lajien nimeäminen tuotti vastaajille vaikeuksia. Keskimäärin osallistujat osasivat nimetä vain kaksi kasvilajia ja kolme lintulajia, jotka ovat tyypillisiä heille tutussa maatalousmaisemassa. Tutkimusalueella eli vähintään 62 erilaista kasvilajia ja 25 lintulajia. Suurin osa näistä lajeista oli vastaajille tuntemattomia tai vain hyvin harvat mainitsivat ne.
”Tuloksemme osoittavat, että monet ihmiset tuntevat vain pienen osan maisemaansa tyypillisistä lajeista. Myös maatalousmaisemalle erityisen tyypillisillä kasveilla ja linnuilla on erityisen suuri kulttuurinen merkitys. Niitä unohdetaan yhä enemmän, mikä osoittaa kulttuurimme ja maisemien välisen yhä irrallisemman suhteen”, sanoo Leibniz Center for Agricultural Landscape Researchin (ZALF) tutkija ja tohtori Maria Kernecker tiedotteessa.
Tutkijat havaitsivat myös selkeän yhteyden iän ja lajitietämyksen välillä. Mitä vanhempia osallistuja oli, sitä enemmän kasvi- ja lintulajeja hän osasi nimetä.
Tutkijat havaitsivat myös selkeän yhteyden iän ja lajitietämyksen välillä. Mitä vanhempi osallistuja oli, sitä enemmän kasvi- ja lintulajeja hän osasi nimetä.
Tuttuja lajeja olivat muun muassa ruiskaunokki, kamomilla, siankärsämö ja kottarainen. Nämä lajit mainittiin merkittävästi useammin yli 45-vuotiaiden keskuudessa. Nuoremmat aikuiset osasivat nimetä voikukan, päivänkakkaran ja nokkosen sekä linnuista linturyhmiä, kuten petolinnut tai kyyhkyt.
Tutkimuksessa todetaan, että monet ympäristössämme yleiset lajit ovat katoamassa suuren yleisön kollektiivisesta tiedosta. Tutkijoita tämä huolestuttaa.
”Ne, jotka tuntevat ympäristönsä lajit, voivat helpommin havaita luonnossa tapahtuvia muutoksia ja ymmärtää paremmin niiden merkityksen hyvin toimiville ekosysteemeille. Lajituntemus on siis enemmän kuin vain faktatietoa – se on tärkeä perusta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle”, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja, tohtori Tobias Naaf.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
