Metsureiden työllistymisongelmaa talvella voisi ratkoa yhdessä hiihtokeskusten kanssa

Antti Härkösen mielestä metsureista voisi olla apua hiihtokeskusten työvoimapulaan talvisin. Kuva: Pekka Fali

Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven metsänhoitoyhdistykset löivät hynttyyt yhteen syyskuussa. Virallisesti fuusio tapahtuu ensi vuoden alussa, jolloin Metsänhoitoyhdistys Koillismaa aloittaa toimintansa.

Yhdistymistä vetää Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen, joka jatkaa vuodenvaihteen jälkeen jättiyhdistyksen johtajana.

Härkösellä on jo yli 30 vuoden kokemus töistä metsänhoitoyhdistyksessä eri työtehtävissä.

Fuusion hän näkee mielenkiintoisena mutta työläänä projektina. Satoja sopimuksia pitää uusia ja kolmen yhdistyksen hallintoa yhtenäistää.

"Yksityisen metsänomistajan etu pitkällä aikavälillä on tärkein syy fuusiolle", hän toteaa.

Härkönen uskoo, että edunvalvonta paranee.

Säästöjäkin tulee, kun hallintoa, tietojärjestelmiä sekä päällekkäisiä toimintoja yhdistetään.

Taloushallinto siirtyy Tampereella toimivan MHY-tili Oy:n tehtäväksi, jolloin toimihenkilöiltä vapautuu aikaa asiakaspalveluun.

Koillismaan metsänhoitoyhdistyksen toimialue kattaa Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja osin Iin kuntaan kuuluvan Kuivaniemen alueen eli alue ulottuu Perämereltä itärajalle.

Jäseniä on uuden yhdistyksen alueella noin 6 200. Heidän omistuksessa on noin 600 000 hehtaaria yksityismaita.

Härkösen mukaan yhdistymistä suunniteltiin puoli vuotta. Aihe oli esillä jo kymmenen vuotta sitten, mutta vasta nyt se otti tuulta alleen.

"Nyt valtuustot olivat yksimielisesti yhdistymisen kannalla. Asiasta ei äänestetty", Härkönen kertoo.

Puukauppa käy Härkösen mukaan hyvin. Äänekosken uuden tehtaan käynnistyminen on jo kääntänyt puuvirtoja, mikä näkyy Koillismaallakin.

"Neljäs kuitupuun ostaja olisi hyvä."

Härkönen toivottaa tervetulleeksi minkä tahansa pohjoiseen suunnitelluista investoinneista. Hän kantaa kuitenkin huolta ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien riittävyydestä.

"Valtiovallan pitäisi edistää motokuskien koulutusta. Esimerkiksi Taivalkosken metsäoppilaitos on tärkeä."

Metsäkoneet käyvät parhaimmillaan kahta vuoroa. Jos ne saataisiin käymään kolmea vuoroa, käyttöaste paranisi ja koneyrittäjien kannattavuus paranisi.

Myös metsureista tulee pulaa, Härkönen ennustaa. Metsureiden talvityöllisyysongelmaa hän ratkoisi yhdessä matkailuyritysten kanssa.

Koillismaalla toimii kaksi isoa hiihtokeskusta: Ruka ja Iso-Syöte. Molemmissa on talvisin pulaa osaavasta henkilökunnasta. Metsureilla taas töitä on talvella vähän.

Julkinen keskustelu hakkuumääristä ja -tavoista on Härkösen mukaan saanut huolestuttavia piirteitä.

"Metsien hoidosta antavat eniten neuvoja ne, jotka eivät tiedä siitä juuri mitään. Populismi jyllää."

Härkösen mukaan varsinkin pohjoisessa on huolehdittava metsien uudistamisesta niin, että metsä varmasti kasvaa.

"Joskus näkee, että siemenpuiksi on jätetty surkeita aluspuita, maanmuokkaus on joko tekemättä tai tehty vain silmänlumeeksi", hän puhisee.

"Ei niin saa tehdä, että jättää uudistamisen niin huonoon jamaan, että lapsille jää heikkokasvuiset metsät."

Oman metsätilansa Suomussalmella Härkönen on hoitanut tänä kesänä priimakuntoon poikansa avustuksella.

Kun omakin metsätila on kaukana, hän tietää etämetsänomistajuuden ongelmat. Palkkatöiltä ja muilta harrastuksilta jäävä aika ei tahdo riittää metsänhoitotöihin.

"Metsänhoito on äärettömän hyvää hyötyliikuntaa ja hyvä harrastus, mutta jos palstalle on yli sata kilometriä matkaa, ei iltasella tule lähdettyä."

Metsäisestä työstään huolimatta Härkönen myös rentoutuu metsässä. Hän on intohimoinen suunnistaja ja umpihankihiihtäjä.

Paikallisen urheiluseuran luottamustehtävistä hän on pyrkinyt jättäytymään pois, mutta ensi kesänä hänet nähdään vielä suunnistuksen SM-keskimatkan kilpailunjohtajana.