”Pentutuotto on vahvaa”: Suomessa on susia nyt noin 400, tutkija huolissaan koirasusien suojelusta

Susikanta vahvistuu, arvioi Luke kanta-arviossaan.  Kuva: Markku Vuorikari

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan susien yksilömäärä on kasvanut noin seitsemällä prosentilla ja perhelaumojen määrä noin 14 prosentilla maaliskuun 2022 tilanteeseen verrattuna. Parien määrä on arviossa vähentynyt, sillä pentujen myötä parit luetaan perhelaumoiksi.

Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan perhelaumojen ja parilaumojen lukumäärä vaihtelee vuosittain, eikä perhelaumojen määrän lisääntyminen automaattisesti tarkoita pentumäärän merkittävää kasvua. Potentiaalia kasvuun kuitenkin on.

”Sinänsä susikannan kasvupotentiaali on koiraeläimelle tyypilliseen tapaan voimakasta. Suomessa kannan sisäisiä kasvua rajoittavia tekijöitä ei näytä olevan, ja pentutuotto on vahvaa”, Kojola sanoo.

Luken kanta-arvion mukaan susireviirejä oli maaliskuussa 59–64, näistä perhelaumoja oli 40–46 ja pareja 16–23. Luvut sisältävät Suomen sisällä ja rajan molemmin puolin liikkuvat sudet. Itärajan molemmin puolin liikkui 6─7 laumaa ja 2─3 paria.

”Tällä hetkellä susia on arviolta 400 yksilöä, kannan ollessa vuoden kierrossa suurimmillaan pentujen myötä”, Kojola mainitsee.

Alueellisesti Suomen susikanta painottuu läntiseen osaan maata. Susireviiritihentymät sijoittuvat valkohäntäpeurakannan vahvoille alueille, joilta sudet vaeltavat paineen kasvaessa väljemmille maille kohti pohjoista.

”Tihentymä kohdistuu ravinnonsaannin kannalta parhaille alueille, joilla reviirien koko pienenee ja kannan kasvun myötä leviämispaine kohti pohjoista lisääntyy. Tämä näkyy Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan susikannan kasvuna”, Kojola sanoo.

Tihentymäalueilla susien aiheuttamat vahingot kotieläimille ovat kasvussa.

”Susien tappamiksi joutuneita koiria on raportoitu tiheän susikannan alueilta viime vuonna vähän, mutta lammasvahinkoja sudet aiheuttivat ennätysmäärän, 518. Suurimmat tappiot sudet kuitenkin aiheuttavat porotaloudelle, 1261 poroa kirjattiin suden tiliin”, Kojola selvittää.

Koirasusia paikallistettiin kerätyistä dna-näytteistä kahdeksan yksilöä, kolmella alueella eri puolilla maata. Kuuden koirasuden lauma Ylämaan reviirillä, yksi koirasusi Närpiössä Kaskisen reviiriltä ja yksi Tuupovaarasta.

”Olisi äärimmäisen toivottavaa, että susikannan geneettistä puhtautta uhkaavat koirasudet saataisiin poistettua. On tärkeä suojella sutta. Koirasusia suojelemalla tehdään sudelle karhunpalvelus”, Kojola korostaa.

Närpiöstä löydetystä näytteestä tunnistettu koirasusi on sinne Ylämaan reviiristä vaeltanut yksilö.

”Nämä eivät ole ensimmäisen polven koirasusia, vaan omaavat suden kyvyt vaeltaa pitkiä matkoja. Se on huolestuttavaa”, Kojola toteaa.

Kanta-arvion perustana olevien DNA-näytteiden määrään Kojola on tyytyväinen. Keräysinnossa ei ole näkynyt susireviirialueilla esiintyvä tyytymättömyys päätökseen olla toteuttamatta kannanhoidollista metsästystä. Sekä ulostenäytteitä että Tassu-havaintoja kertyi edellistä vuotta enemmän.

”Ulostenäytteitä kanta-arvion tueksi saatiin noin 1140. Näytekeräyksestä vastasivat vapaaehtoiset 66 prosenttisesti, siitä iso kiitos heille. Tassu-järjestelmään merkittyjen havaintojen määrä nousi 11 prosenttia.”

”On reviirejä, joilta näytteitä ja havaintoja on hyvin niukalti, paikoin taas näytteitä kertyi suuri määrä, yleensä muutaman aktiivisen ansiosta”, kuvaa Kojola tilannetta.

Luke arvioi susikannan kasvavan lähivuosina 10 prosentin vuosivauhtia. Kannan kehityslaskemassa on oletus, että kannanhoidollista metsästystä ei tulla saamaan läpi tulevina vuosina.

”Luke lähtee edellisen vuoden tilannetta vastaavasta oletuksesta. Sitä käytämme pohjana kannan kasvuennusteessa, koska metsästyksen tulevaisuudesta ei ole tietoa”, Kojola kommentoi.