Metsäasioissa tuoreilla mepeillä on ristikkäisiä ajatuksia – maataloustuista on melko yhtenäinen näkemys, vaikka poikkeuksiakin löytyy

Suurin osa suomalaismepeistä pitäisi EU:n maatalousbudjetin ennallaan.  Kuva: Petteri Kivimäki, FIIA, © European Union 2019 - Source : EP, Pirjo Tuominen / Compic / Eduskunta, koonnut: Aatu Jaakkola

Tuoreet suomalaismepit vastasivat MT:lle maatalousbudjettia sekä metsäasioita koskeviin kysymyksiin.

Vastauksista paljastui, että maatalousbudjetin osalta suomalaisilla europarlamentaarikoilla on lähtökohtaisesti hyvin yhtenäinen näkemys siitä, ettei siitä voi leikata.

Perusteluita, budjetin pitämisestä ennallaan, on monenlaisia. Osa ajattelee asiaa huoltovarmuus-, osa ympäristö- tai ilmasto- ja osa yrittäjänäkökulmasta.

EU:n maataloustukiin kohdistuu kuitenkin kova paine, koska EU:lta toivotaan lisää panostuksia erityisesti puolustukseen ja kilpailukyvyn kohentamiseen. Samaan aikaan jäsenmaiden maksuosuuksien kasvattaminen ja omien varojen lisääminen yhteisellä velalla torjutaan.

Näkemys maatalousasioiden isosta kuvasta on kohtalaisen yhtenäinen. Se auttaa saavuttamaan haluttuja tuloksia.

Poikkeuksiakin toki on. Aura Salla (kok.) on sitä mieltä, että maatalouden tukeminen tulisi kansallistaa.

Sebastian Tynkkysen (ps.) näkemyksen mukaan tukia tulisi leikata. Hänen mielestään koko EU:n budjettia täytyy pienentää, jotta jäsenvaltioiden maksuosuuksia saadaan supistettua.

Kaikki suomalaismepit korostavat sekä metsä- että maatalousasioissa Suomen erityispiirteitä ja niiden huomioon ottamista, kun EU-lainsäädäntöä valmistellaan ja lakeja säädetään.

Osa mepeistä on sitä mieltä, että metsäasiat on pidettävä kansallisessa päätösvallassa, koska tämä on kirjattu EU:n perussopimuksiin.

Toisaalta ympäristö-, ilmasto- ja teollisuusasioista päätettäessä EU:lla on valtaa ja päätökset koskevat myös metsiä. Näitä ratkaisuja koskevissa neuvotteluissa on oleellista, minkälaista linjaa suomalaiset mepit vetävät.

”EU:lla on olennainen tehtävänsä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta siitä ei synny yleistä toimivaltaa metsäasioihin”, muistuttaa SDP:n toisen kauden parlamentaarikko Eero Heinäluoma.

Suomalaisen metsätalouden ja metsänomistajien kannalta on merkittävää se, että kaikissa metsäasioita käsittelevissä EU-parlamentin valiokunnissa suomalaisilla mepeillä on yhteinen ymmärrys siitä, miten kotimaassa metsiä hoidetaan ja kenellä niihin on päätösvalta.

Meppien ristiriitaiset näkemykset vaikeuttavat vääjäämättä alan edunvalvontaa, kun parlamentin 720 edustajasta vain viisitoista on suomalaisia.

Vielä europarlamentaarikkojen metsälinjauksiakin oleellisempaa on se, miten metsävastuut jaetaan EU:n uudessa komissiossa.

Viime vaalikaudella kokonaisvastuu oli ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavalla varapuheenjohtajalla. MT:n tietojen mukaan nyt sitä oltaisiin siirtämässä maatalouskomissaarille.

Eurovaalit järjestettiin kesäkuun alkupuolella. Uusi parlamentti aloitti työnsä viime viikolla.