Lukijalta: Näistä syistä liian moni metsäkoneenkuljettaja vaihtaa toisiin hommiin jo parin vuoden jälkeen

Kuinka nuoret saadaan innostumaan metsäalasta? Siitä on tehtävä houkutteleva tytöillekin, Hanna-Leena Mattila korostaa. Kuva: Juha Sorri

Kuulimme hyviä uutisia, kun Metsä Group ilmoitti rakentavansa uuden biotuotetehtaan Kemiin.

Tämä lottovoittoon verrattava päätös on metsäteollisuushistorian suurin, 1,6 miljardin euron investointi Suomessa. Se turvaa nykyiset 250 työpaikkaa ja työllistää suorassa arvoketjussa noin 2 500 henkilöä – noin 1 500 enemmän kuin nykyisin.

Jo pelkästään Kemin biojalostamon puuntarpeen kattamiseen tarvitaan vähintään 400 uutta metsäkoneenkuljettajaa. Jos myös Kemijärven Boreal Bioref -tehdas toteutuu, tulee kuljettajista suorastaan huutava pula.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Redun Rovaniemen ja Kemijärven toimipisteiden metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmista valmistuu vuosittain yhteensä noin 40 kuljettajaa. Tämän lisäksi työvoimapoliittisesta koulutuksesta valmistuu vuosittain 10–20 kuljettajaa.

Lukumäärä on riittämätön verrattuna siihen, että Kemin uusi tehdas tarvitsee mahdollisesti jo kolmen vuoden kuluttua ainakin 400 uutta metsäkoneenkuljettajaa puunhankintaketjun alkupäähän.

Ongelmana on, että ala ei kiinnosta, vaikka töitä olisi kuinka paljon. Kolmivuotisen koulun jälkeen odottaa varma työpaikka – osa revitään töihin koulunpenkiltä – mutta parin vuoden jälkeen liian moni vaihtaa toisiin hommiin.

Syyksi alanvaihtoon ovat työn koettu pakkotahtisuus ja liian kovat odotukset nuorelle työntekijälle, kun kalliille harvestereille halutaan saada tulosta. Monissa paikoin puut kaatuvat eläkeläisten voimin.

Nyt on kiire lyödä viisaat päät yhteen ja miettiä keinoja alan imagon parantamiseksi. Metsäkoneyrittäjiltä toivoisi ymmärrystä nuorille kuljettajille, sillä kukaan ei ole seppä syntyessään.

Metsäkonesimulaattoreilla harjoitellut mutta vanhanaikaisilla metsäkoneilla ajamaan opetellut nuori ei välttämättä heti osaa käyttää ja huoltaa nykyaikaisia koneita. Alkuvuosien kärsivällisyys palkitaan taitojansa kartuttaneella ja pysyvällä henkilöstöllä.

Suuri haaste on saada nuoret ylipäätänsä kiinnostumaan alasta. Täällä pohjoisessakin nuoret vieraantuvat luonnosta enenevässä määrin, eikä metsäasioiden kanssa olla välttämättä lainkaan tekemisissä.

Yhteistyö metsäopistojen ja perusasteen opinto-ohjaajien kanssa on kullan arvoinen. Taitavat ja ennakkoluulottomat ohjaajat osaavat tehdä metsäalan kuljettajan työstä houkuttelevan alan tytöillekin.

Hanna-Leena Mattila

Raahe

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset