Lukijalta: IFRS-tilinpäätösstandardi ei sovi metsätalouteen

Jatkuvan kasvatuksen metsäkohde. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Eläköityneenä ehtii seurata entistä tutkimusalaansa. Metsäekonomia on ollut yksi alan kiistellyin teema. Kaksi teemaa on vaikeita, sijoitustuotot yksityismetsistä ja metsän markkina-arvo.

MT:n mukaan (8.7.) yksityismetsien tuotto oli yli 10 prosenttia pakkasella. Syynä oli kantohintojen lasku. Luke on lopettanut laskelmat, mutta Indufor jatkaa tätä. Metsätalouden kannattavuus pitäisi maalaisjärjellä laskea nettotulojen ja metsätilan markkina-arvon mukaan.

Metla aloitti IFRS-tilinpäätösstandardin mukaisen tilaston 2000-luvun alussa ja työ sopi kauppakorkeakoulussa erikoistuneille. He halusivat soveltaa heti standardia metsiin. Kantohintojen laskiessa vuodessa markkinoilla myös puuston hakkuuarvo pienenee vastaavasti. Laskennallinen tappiollisuus on hakkuuarvojen erotus.

On vaikea uskoa tappiollisuuteen. Kasvavathan metsät puuta vuodesta toiseen ja kustannukset ovat enintään 20 prosenttia kantorahatuloista. Tuloksia arvosteltiin heti, eikä menetelmä sovi metsätalouteen.

Metsän markkina-arvon arviointi on toinen päänsärky. Siitä on oltu maassamme monta mieltä lähtien aina teoreettisista laskelmista ja kauppahintatutkimusten tuloksista ja niiden soveltamisesta.

Kiinteistöarvioinnin kansainväliset suositukset ovat joka tapauksessa lähtökohta ja markkina-arvosta lähdetään liikkeelle.

Hintatutkimuksissa kerätään vertailuaineisto. Meillä on kaksi instituutiota, jotka vastaavat ohjeistuksesta. Tapio on laskenut teoreettiset arvot omaisuusosille. Maanmittauslaitos laatii tilastot aidoista edustavista kaupoista. Verohallitus myötäilee näiden suosituksia, mutta ei luota informaatioon markkinoilta.

Varsinaisia hintatutkimuksia ovat tehneet Maanmittauslaitos yhdessä Metlan (nykyinen Luke) kanssa.

Tapion menetelmä on tuottoarvon sovellus ongelmanaan se, minkä tuottovaateen, koron, mukaan tulojen nykyarvot on laskettu. Vaikeinta on ollut selittää sitä, miksi hinnat jäävät omaisuusosien summaa pienemmiksi.

Maanmittauslaitos ei sekään ole kokonaan luopunut Tapion ohjeesta. Senkin asiantuntijat pitävät korkoa ongelmana, vaikka sen itse rahoittaman tutkimuksen tuloksista käy ristiriita selville.

Eron perusteena on se, että sijoittajien riskikorjattu tuottovaade on suurempi kuin korko, jota on käytetty omaisuusarvoja laskettaessa. Taimikkovaltaiseen ja vähäpuustoiseen kohteeseen sijoittamisesta voi odottaa 3‒4 prosentin tuottoa ja kun kyseessä on puustoinen yli sadan kuution (kuutiometriä/hehtaari) tila, tuottovaade nousee jopa yli 10 prosentin.

Simo Hannelius

metsänhoitaja, MMM

Kauniainen